31.8.2008

Fun with family and friends!

Teimme eilen visiitin vanhempieni ja siskoni luo. Kävelimme kolmisen kilometrin matkan kirpeässä syysilmassa. Kirpeässä ottaen huomioon, että on vielä elokuu. Näimme vanhoja perhetuttuja ja pelasimme pikaerän nostalgista monopolia. Katsoimme hauskan elokuvan televisiosta (Voi veljet, missä lienet?) ja söimme lättyjä mansikoiden ja jäätelön kera, maiskis (kiitos, äiti:))! Ennen tätä kaikkea käytimme lainakoirun ulkona. Kuvat by ihku poikkis.

Yesterday we visited our parents and sister of mine. We walked about three kilometers in windy weather, there was a feeling of autumn in the air though it's still August. We hooked up with our old family friends and played a nostalgic board game together. It was a fast version played only in 35 minutes. It was so fun! Then we saw a fun movie (Oh brother where art thou?) and ate pancakes with strawberries and icecream (thanks to mom:)). Before all this we took the dog for a walk. Fotos by my dear boyfriend.


29.8.2008

Lovely locks!






Niin... Siis en ole käynyt kampaajalla varmaan neljään kuukauteen sen jälkeen, kun onnistuin torpedoimaan lettini aivan totaalisesti... Yritän kasvattaa hiuksiani. Kuten yllä olevista kuvista voi havaita, kaipailen pitkiä boho-hiuksia. Olen jo kerran päässyt tuohon pisteeseen, mutta vaihtelun vuoksi napsaisin poikki. Eikä ole kaduttanut. Nyt vain olen taas vaihtelun tarpeessa. Mutta hiukset kasvavat omaa tahtiaan. Hiuslaatuni on aivan piikkisuora, mitä harvammin esimerkiksi kuvista voi päätellä, koska en jätä niitä juuri koskaan oman onnensa nojaan. Päätä pitkin laskeutuvat, paksut hiukset vain eivät sovi minulle. Oi, miksi? Elämäni olisi paljon helpompaa. Onnekseni lämpörullat on keksitty. Mikään muu ei kiharra hiuksiani. Minua ihastuttavat erityisesti nuo yhdet 40-lukulaiset hiukset, mutta tiedän että karvas totuus on aivan toinen... Hiukseni eivät koskaan pysyisi tuolla tavalla. Koitan myös kasvattaa otsatukkaani pois nyt vuosien jälkeen. Erittäin pieniotsaisena en vain ole kovin vakuuttunut, mutta we'll see.

So... I haven't even seen a hair dresser in more than four months now. Not since I destroyed my hair for the first time with wrong colour. As you can figure out from the photos above I long for long boho hair. I once got into that point, but cut my hair. I don't regret, but I want something "new". But my hair grow as they like. My own hair is really straight, what might be hard to guess from my pictures. I allmost never leave them be. Flat hair just doesn't fit me. Oh, why? It would have been so simple! Especially that 40's hairdo is lovely, but I know my hair won't cooperate. I'm also trying to grow my fringe. Since I have a small forehead I'm not convinced thouhg, we'll see.

Vanhimmasta uusimpaan. Minä en vieläkään kauhistele tuota violettia (sanoo henkilö, jolla on vaaleanpunaista raitaväriä kaapissa odottamassa sopivaa hetkeä). Oi niitä aikoja ja niistä onkin jo about neljä vuotta. Poikkeuksellisesti suorat hiukseni eivät näytä kovin pahalta. En löytänyt yhtään kuvaa epäonnistuneesta hiusväristä, miksiköhän...

From oldest to today. I had purple hair four years ago, but I still don't think it's terrible (says a person who has pink dye in her closet waiting the right moment). Exceptionally my straight hair does not look as bad in this picture as usual. I couldn't find any foto of the failed hair colour, wonder why...

Tässä näkyy jo parannettu epäonnistunut väri. Yh. Alunperin hiukseni olivat harmaan, vihertävän ruskeat. Kampaajan sanoin: "Siis mikä väri tää on?" Ruskea ei tuntunut yhtään omalta. Tiedättehän sen, kun hiukset eivät ihan näytäkään siltä kuin pitäisi. Normaalisti yökötys menee ohi parissa päivässä, mutta tällä kertaa tuli superahdistus aina siis aina kun katsoin peiliin. Aamut olivat pahimpia, kun oli jo ehtinyt vähän unohtaa. Aamulla saattoi vain todeta, että "ai, se olikin näin paha"./ Here you can see the fixed version of the failed color. Yak. Originally the color was mixed grey, green and brow. As the hairdresser said: "So what colour is this?"Brown didn't feel own at all.

Surfing...


Löysin hennesin sivulta ajanvietettä, jossa voi pukea hahmon kuin simsin :). Tässä oma versioni (minusta tietenkin).

I found entertainment from H&M homepage. There you can dress this virtual person like in sims :). This is my version (of me ofcourse).

Vintage in Huuto.net

Seuraan säännöllisesti Huuto.netin vintage-vaatetarjontaa. Joskus silmiin osuu jotain todella nastaa, mutta koko osoittautuu vääräksi, toisinaan tarjolla ei ole mitään kivaa tai kaikki on liian kallista. Joskus harvoin onnistun kaivamaan todellisia helmiä joukosta. 

Ajattelin jakaa tässä viimeisimmät bogaukseni ja koota niistä myös ihan kohtuullisia asukokonaisuuksia.

I keep myself in track about the latest advertisement in a finnish e-bay: Huuto.net.  Especially about the vitage clothing. Sometimes I come across something really neat, but the size doesn't match or it's too expensive. Usually there is nothing worth pursuiting. From time to time I manage to find some real catches. 

Here are my latest findings and some outfits out of them.

Klikkaa kuvia ja pääset suoraan kohteeseen. Kaikkien vaatteiden huudot vielä käynnissä./ Click the picture and can go straight to Huuto.net. All the clothes are still in sale.





 
 











(Kaikkia niitä periaatteita vastaan, ettei saisi pukeutua eri valkoiseen :)./ Against all the priciples which deny using different shades of white together :).)

28.8.2008

Today's outfit



Liivi/Vest: Hmm?/Can't remember
Neule/Cardigan: VeroModa
"Mekko"/"Dress": Kirppis/Second hand
Kaulakoru/Necklace: Savonlinnan tori/ Savonlinna
Korut/Jewellry: Äidin vanhoja/ Mother's old
Sukkikset/Thights: Seppälä
Kukka hiuksissa/Flower in the hair: Itsetehty/Selfmade






22.8.2008

Taiteidenyössä

Eilen piipahdimme taiteidenyössä tyttökaverini kanssa. Saavuin pahoin nälkiintyneenä keskustaan neljän aikoihin parahiksi näkemään outojen tyyppien maapallon värähtelyä käsittävää (sillä hetkellä, aiheita oli samaan henkeen muitakin) performanssia. Teatteri taustastani huolimatta performassi on laji, jota en ole koskaan ymmärtänyt. Eiväthän uimaritkaan ole syvyyssukeltajia. Keski-iän jo saavuttaineiden tai saavuttavien miesten hipsuttelu kaupungintalon edustalla jäi vähän epämääräiseksi kokemukseksi. Kummallisuudessaan esitys hävisi kuolemaa käsittelevälle performanssille, jonka esitti hiukan riutuneen oloinen nuorempi mies tummanvioletti irokeesi päässään. Sitä kauhempaa kirkunaa en muista kuulleeni pitkään aikaan. Täytyy myöntää, että kolmannen kirkaisun jälkeen poistuin paikalta. Hyyy, vertahyytävää ja selkärankani kihelmöi. Ystäväni hyppäsi puoli metriä ilmaan ensimmäisestä kirkaisusta. Ehdottoman number one -paikan top 3 omituisimmat ottaa kuitenkin pitkälti keski-ikäisten naisten tarinateatteri kirjastossa hyllyjen suojassa. Ehkä minun olisi pitänyt ajatella hommaa mustaksi huumoriksi... Jotenkin sarkasmillekaan ei jäänyt sijaa, kun naiset sipsuttelivat päästellen omituisia, lapsenomaisia ääniä triangelin tahdissa... Tarinateatteri ylipäänsä muistutti enemmän jonkinlaista terapiamuotoa, kuin teatteria. Hämmennykseni oli ylitsevuotavaa. Kun kolmen hengen ihmisjoukko poistui edestämme, tunsimme olomme ilman näkösuojaa varsin alastomiksi, meistä oli tullut vapaata riistaa.
Top 3 siis: 1. Tarinateatteriterapia 2. Kuolema 3. Pinkkipöksyinen mies ja muut

Illan parasta antia edustivat sinfoniaorkesteri torilla, Simo-taikuri (hihhii, nauroin hassuna riemusta siinä missä lapsetkin:)), balettiopiston naiset, ne todella kääntää mun pään, ja illan viimeisenä Kuuradio-bändi, josta en ollut kuullut aikaisemmin, liekö joku underground juttu? Kivasti aika meni neljästä kahteentoista, jolloin maailma iski kovaa takaisin ilmoittamalla ettei linja-autoja enää kulje, yhtään. "Isi, voisiksä hakee?" "Joo." Kiitti iskä :).

Tässä joitain huonoja ja hämyjä kuvia. Te voitte syyttää minua, mutta minä syytän kameraa.

Tässä argentiinalaista tangoa.


Balettiopiston naiset.


Noh, you see.



Kuuradion vokalisti ja kitaristi.



Tässä surkealaatuista Finlandiaa.
video


Vielä surkeamman laatuista Kuuradiota (varokaa kaiuttimien kanssa, eh).


video

19.8.2008

Sunset




Tämän haluan vielä jakaa: uskomattoman hieno auringonlasku muutama ilta takaperin. Kaikki oli pinkkiä ja oranssia, mutta en nähnyt ketään muuta ihastelemassa sitä :(.

I want to share this too: a unbelivable pretty sunset couple nights ago. Everything was pink and orange, but I didn't see anyone else admiring it :(.


Doggy style




Hopeiset kaulakorut/ Silver necklaces: Kalevala koru/ Kalevala jewellry
Valkoinen vyö/White belt: kirppis/second hand
Mekko/Dress: Vero Moda
Pallokoru/Necklace with balls: ulkomailta/from abroad
Neuletakki/ Jersey: ulkomailta/from abroad
Punainen vyö/Red belt, Käsirenkaat/Bracelets, Huivi/Scarf: äidin vanha/ mother's old
Sukkikset/Thights: en muista/can't remember


Tässä muutama eri versio samasta mekosta. On se kumma että pari pientä asustetta muuttaa koko kokonaisuuden. Ei ero ole maailmaamullistava, mutta minä olin tyytyväinen vain yhteen näistä. Guess which? P.S. Huivit on nyt se juttu :).

Minun täytyy nyt kyllä pyydellä anteeksi näitä omituisia kuvia, joissa minulta aina puuttuu jalkaterät. Joudun ottamaan kuvat itse ajastimella, eikä ole hyvää paikkaa niin tulos on tämä. Minä olen lohduttoman huono poseeraamaan tai olemaan kuvattavana noin muutenkin. Kun otan kuvat itse, niistä tulee hitusen parempia... Eikö siinä ole muutenkin vähän jotain outoa julkaista kuvia itsestään? Ehkä olen kaappinarsisti.

Here are few different versions of the same dress. It's odd how some small accesories can change the whole thing. Or it feels to be so, the difference isn't huge. I approved only one of these outfits. Geuss which? P.S. Scarfs are so in :).

I have to apologize for these weird pictures where I always lack feet. I will have to take the pictures by myself and I don't have better place to do it. I'm really bad at posing or being pictured. When I take the pictures myself they are a bit better... Isn't there something strange putting your own pictures in internet, anyway? Maybe I'm narcissist in a closet.

En ole ollut kovin ahkera päivittäjä viimeaikoina ja tässä siskoni omistama syy/ I haven't been very hardworking blogger lately and here is the reason owned by my sister:


15.8.2008

A little bit

Miksi kaikki muut tuntuvat löytävän kaikkea mielenkiintoista? Tämä löydös on FinnFlairin blogista. Kyseessä artisti Lykke Li.

Why everyone else but me find so interesting things? This one is from FinnFlair's blog. The sweet artist is Lykke Li.




13.8.2008

Warm raindrops

Sataa, sataa ropisee, pili pili pom...
Vastustavasta säästä huolimatta minä ja ystäväni teimme treffit kaupunkiin. Koska muistiini on tullut niin sanottuja suuren luokan häiriöitä :D, unohdin ottaa kameran mukaan. En siis voinut tallentaa ihanaa puistoa, kasvitieteellistä puutarhaa muistuttavaa pikkukahvilaa taikka siellä vieraillutta oravaa. Orava oli kuulemma pidempiaikainen tuttu ja tullut syömään munkeista sokerit päältä. Taitaisi tarvita orava hammaslääkäriä, jos eivät hampaat kasvaisi koko ajan. Melkein kateeksi käy :). lopulta orava livahti munkkinsa kanssa onnellisena jonnekin omaan piiloonsa. Vaikka ilma olikin sateinen ja tuulinen, oli vesi lämmintä. Oli ihanaa nähdä hyvää ystävää ja kuljeskella raikkaassa puistossa. Viimeiset nautiskelut kesästä. Samalla pyörähdimme parille kirppikselle. Toiselta löysin tummansiniset verhot, joista aion tehdä jotain aivan muuta, makeet korkkarit ja niittivyön. Kirppiksissä on sitä jotain.

Kotiin tultuani päätin tarttua jälleen kesken jääneeseen hameeseeni ja aseeseeni lankaan ja koneistettuun neulaan. Tässä tulos:

Raindrops are falling on my head... Even though the weather was gray and wet we defied it and met in the centre. Because of I have a beginning dementia ;) I didn't remember to take a camera with me. So I coulnd't immortalize the lovely park, the cafe or the visiting squirrel. It ate all the sugar on top of the donuts and eventually ran away with the rest of the sugary delicacy. Fortunately the rain was warm. It was so nice to see a dear friend and feel the late summer air. At the way we shopped in few flea markets. I found a pair of dark blue curtains and shoes and one belt. Flea markets got it! When I got home I desided to continue working with a skirt I was making. And this is the result:






Kauluspaita/Blouse: Kirppis/Second hand
Toppi/Top: GinaTricot
Hame/
Skirt: Tein/Made today
Sukkikset/
Tights: H&M
Kengät/
Shoes: Kirppis/Second hand


Hame saattaa näyttää yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ollut, uskokaa pois. Väänsin koko vaatekappaleen tuntien äherryksen jälkeen viidestä eri kappaleesta, joihin osaan olin joutunut ompelemaan jatkopalat (öh, hieman tuli tehtyä virhearvioita). Laitoin koko projektin jäähylle, koska en voinut vinonauhata helmaa ilman vinonauhaa, puhumattakaan vyötärön laskostamisesta. Käytin tähän hameeseen aikaa enemmän kuin mihinkään muuhun näin periaatteessa yksinkertaiseen vaatteeseen.

This skirt may seem simple but it's the wrong impression, trust me. After hours of work I decided to make this out of five pieces and some of those parts I had to lengthen (I made some mistakes eh). I put this project on a self for a while because I couldn't make the hem look good, not to mention the pleats on the waist line. I used more time making this skirt than I have ever before in such a simple cloth.



11.8.2008

Hurray for high heels!

SIIS. Nyt minä päästän ulos tämän minua vaivanneen asian.
Korkkarit = Jippii!
Suomalainen nainen korkokengissä = kävelevä, surrealistinen taideteos, jota täytyy ehdottomasti tuijottaa kuin taivaalta tipahtanutta ufoa?!

Siis mitä? Voi että se ottaa päähän, että heti kun on viitisen senttiä lisäpituutta tuntuu kuin olisi kasvanut jättiläiseksi. Lievä huomio on ihan jees, mutta tunne siitä ettei mihinkään voi mennä rauhassa yksinkertaisesti häiritsee arkipäiväisiä askareita. Moniin moniin asuihin sopisi sikasiistit korkkarit, mutta eihän niitä uskalla laittaa jalkaan, koska sitten ei pääse mihinkään turvaan. Hesassakin ollessani mietin pitkään yhtenä aamuna voinko laittaa jalkaani suht matalat korkkarit polvipituisen leveän hameen kanssa. Jo leveä hame aiheuttaa lievää friikkiyden tunnetta, joten korkkarit lisäksi... Päädyin kuitenkin laittamaan kegät jalkaani, ehkä enimmälti siksi ettei minulla ollut yhtään mitään muuta sopivaa. Onko se ihan normaalia, että kaikenmaailman juopot flirttailevat rivosti keskellä katua, keskellä päivää? Minulle se ei ainakaan ole, voin kertoa. Törmäsin ilmiöön useamman kerran tallatessani Helsingin katuja leveähelmaisessa mekossani. Pikkusievät korkokengät tuntuvat tässä maassa kaikkien niiden lenkkareiden ja crocsien(YÖK) keskellä suorastaan pornoilta. Naiset näyttävät nykyään niin neutreilta, että hame ja korkkarit saavat ihmiset sekaisin..huh huh. Yhyy! Ja minä kun ostin niin ihanat kengät! Aion pitää niitä vielä, se on ihan varma! You can't stop me!





Tässä armaani/My loves: Seppälä 13 euroa pari!/Seppälä 13 euros a pair!