Asetelmia

Monmon kävi kyläilemässä eilen illalla. Always as delightful. Nautiskelimme musiikista, kermalikööristä sekä viinirypäleistä. Keskustelimme ohimennen muun muassa taiteesta ja naisten valitettavasta epäsolidaarisuudesta toisiaan kohtaan. 

Minä meinaan kuolla tylsyyteen parhaiden ystävieni viettäessä eloaan muilla paikkakunnilla. Todellisten ystävien löytäminen on toisinaan kiven takana. En ole oikein ystävystynyt opiskelukavereideni kanssa ja nyt aikaa tuntuu olevan rutkasti ylimääräistä, joten sitä olisi mukavaa viettää jonkun kanssa. Kun poikkiskin on nykyään kuuteen asti töissä joka arkipäivä. Ja tänään serkkunsa luona lanittamassa. Ai niin! Onneksi pikkusisko lupasi tulla käymään.

Mekko ja farkkuleggingsitrikoot ginatricot, christelle&co neuletakkiin tuhlasin juuri osan sijaisuuden palkkarahoistani.

En ole tainnut ehtiäkään vielä valittaa hiusteni kohtalosta?! Permanentin hankin siis joskus toukokuussa, niin kuin pehmennyksen viime vuonna ja permanentin joskun aiemmin. Kampaaja varoitteli, ettei kiharoista välttämättä tule kovin pysyviä tai tasaisia vaalennuksien takia. Noh, siihen  olin henkisesti valmistautunut, toisin kuin hiusten rakenteen totaaliseen tuhoutumiseen! Hollannissa olon aikana hiukseni menivät niin huonoon kuntoon etten uskonut sen olevan edes mahdollista! Pelkkää hamppua, kiharoista ei juuri tietoakaan, hiuksia katkeili suurin piirtein pelkästä kosketuksesta! Kävin näyttämässä kuontaloani paikalliselle kampaajalle, joka vain nosteli tukkaa ja ihmetteli miten se oli saatu siihen kuntoon. Kampaaja määräsi minulle latvahoitoa ja paljon hiusnaamioita, mitään muuta leikkaamisen lisäksi ei ollut tehtävissä. Nyt kolmen kuukauden, useiden eri hoitotököttien (hoitava sampoo, hiusnaamio, hiuksiin jätettävä hoitoaine, hoitosuihke, latvauute ja muut suojaavat hiiustuotteet) ja latvojen leikkaamisen jälkeen tukkani alkaa jälleen muistuttaa entistä olomuotoaan. Eivät hiukseni vieläkään ole entisellään, eikä niitä varmasti voikaan hoitaa siihen kuntoon, mutta ainakaan en löydä jatkuvasta nyrkin kokoisia takkuja niskastani. Parempaan päin menossa siis. Toisaalta toivoisin voivani värjätä, mutta toistaiseksi se jää haaveeksi. Kuitenkin...

Mukavaa viikonloppua kaikille!

News

Täytyy myöntää, että Asoksen alennuksissa on sitä jotain. Ihka ensimmäinen, pitkään huopaamista aiheuttanut paketti saapui isäni luo alkuviikosta. Sisareni kanssa täpinöissämme kaivoimme mekon toisensa jälkeen paketista (huuto.netissä näkyy myynnissä vain asoksen  perustrikoota, mikä ihmetyttää, sellaista voi ostaa mistä tahansa...).

Sisareni tilasi vaaleanpunaisen silkkiunelman.

Valitettavasti yläosa oli hieman iso, mutta ompelukone korjaa kuten pesukone pesee.

Kukkamekko istui pikkusiskolleni kuin nakutettu :). Harmi, että kesä meni jo.

Itselleni tilasin viimetingassa tämän luutetun pöyhkimyksen. Tuntuu kuin pukeutuisi korsettiin. Tässä yläosan yläreuna aiheutti ongelmia siinä mielessä, että luiden terävät kulmat raapivat minua kankaan läpi. Korjasin asian ompelemalla reunaan viininpunaisen kanttinauhan.

Toiset ruskettuvat ja toiset näyttävät Lumikeilta läpi vuoden... Kumpihan meistä on Lumikki? 

Helma on ihana.

Satiininen mekko on siskoni lemppari. En ihmettele. 

Kaunis selkäkin.

Ensi kesän kesähitti on minun punahilkkamekkoni. Voin melkein kuvitella vielä valkoisen, pienen esiliinan, mutta ehkä se olisi hiukka ylilyötyä :D.

The ilme jälleen.

Apinanainen! Varokaa!

A rainy day

Hame ja sukat vanhat H&M.

Sifonkipaita Hollannin Mexx.

Vagabondit, uudet. Vesitahrat paljastavat käytön sateellakin.

Sometimes you nail it

Uu jee, tietokoneeni on taas pölliytynyt. Toisin sanoen Jansku heivasi sen nurkkaan ja valloitti paikan omalla mohkäle"kannettavallaan". Kuvien muokkaus on siis out of question.

Tein eilen pahoin ja tilasin siskoni kanssa ensimmäisen asos-pakettini. On kuulemma lähtenyt matkaan jo. Alennukset olivat liian houkuttelevia...Nyt täytyy vain toivoa kokojen osuvan kohdalleen. Ulkoilman ja kämpän kylmettymisestä (josta tietää syksyn saapuneen) huolimatta päädyin tilaamaan parin kesämekkoja. Ja vaikka minun ostoslistallani onkin tälle syksylle ainoastaan enää villaneuleita. Myöskin tämän Ulrika Sandströmin ihanaisen haluaisin kotiuttaa, mutta miksi oi miksi electron ei käy?:

Lyhytkaulaisena tosin epäilevasti vilkuilen tuota kaula-aukkoa. Pienillä kaula-aukoilla on tapana lyhentää kaulaani...Miksi en ole syntynyt joutseneksi?

Tämä ruma ankanpoikanen tarvitsi syyspiristystä ja käveli kaupaan löytämään täydellisimmät avokkaat sitten uneksunnan....

Parempia kuvia tulossa, toivon.

Nahkaa, täydellisen kätevä 7,5cm korko, ajaton malli, hyvä kumipohja sekä hapsut nauhojen päissä. Ensimmäiset malliltaan sopimaan jalkaani. Näitä on jo tullut käytettyä ja näillä kävelee vaikka Timbuktuun. Vagabondin popoilla siis hintaa n. 70 euroa. En ole katunut :D, tällaisia kun olen himoinnut jo kolmisen vuotta.

Olen kolunnut vaatekaappiani kirpputoria varten. Joskus kauan sitten tungin pussiin myös ikivanhan raitapaidan, jonka uudelleen kohdatessani totesin vain 'in love again'. Tässä asukokonaisuudessa oli pitkästä aikaa sellainen olo, että nyt on hyvä.

Hattu löytyi parilla eurolla kappahlilta, persikka kuvaurekvisiittaa ;).

Huivi dressmannilta 5e, mekko ginatricot, paita only, sukat where ever.
Ilme murjottavilta päiväkotilaisilta.

"Koskaan en paljastele", tunnustaa hän.

Ai niin! Pikkusiskoni keskiaikaisteemaiset synttärit sujuivat mallikkaasti. Sellaiset siis suunnittelimme ja järkkäsimme. Ompelin vieraille ja meille puvutkin. Niistä potentiallisesti kuvia myöhemmin. Aikamoinen hullunmylly valmisteluissa ja keskiaikaisissa ruuissa! Vieraille ei ollut annettu kuin vinkkiä juhlien teemasta, joten osa pölähti paikalle vasta syöneenä ja osa moderneissa juhlakamppeissa. Siinä sitä sitten sätin siskoani :D. Loppuillasta olimme Janskun kanssa niin rättipoikki, että kaaduimme suoraan sänkyyn puoli yhden aikaan yöllä. Tytöt jäivät vielä pelaamaan pullonpyöritystä meidän nukkuessamme autuaina ja tietämättöminä.

Onneksi on jo

Aika vierii. Kouluakin on ollut jo kaksi päivää. Ehdin jo sijaistella lasten teatteriryhmässäkin. Eilinen oli kyllä niin uskomattoman kaoottinen 6-7 vuotiaiden ryhmän kanssa, että ei toista! Yksi tyttö sai muovimatosta haavan polveen, toinen alkoi itkeä, kun villitsijäpoika iski päänsä hänen poskiluuhunsa. Siinä sitten piti tyttöä pidellä sylissä, jotta rauhoittuisi. Mikään ei toisin sanoen mennyt suunnitelmien mukaan. Muut ryhmät myös toissapäivänä taas menivät yllättävän hyvin.

Kuvia ei nyt ole, vaikka jälleen on  jotain uuttakin ja kauan kaivattua tarttunut mukaan. On pakko esitellä tämä Marja Kosken coveri biisistä Where is my man. Uskomattominta vähään aikaan. Tämän kuullessaan miehet juoksevat niin kovaa kuin jaloista lähtee! Myös englannin kielinen versio on melkeinpä puistattava :D.

 

Intiaanipaita

Lisää Monkia ja ihmeellisiä ilmeitä. Minulla oli pienenä tunika/paita, jossa oli printti edessä ja helmassa roikkui helmiä hapsujen päissä. Pidin paidan ihan puhki. Jossain keskustelussa äitini kanssa sivuutimme aihetta ja sanoin haluavani hapsupaidan tänä kesänä, samoin kuin kauan sitten.  

Paita on puolireiteen ja hieman muodoton. Vyöllä saa kivasti ilmettä. Sortsit leikkelin vanhoista farkuista. Intiaani.

Kalailme...Voi voi...

Emme sitten koskaan päätyneet kuin yhteen kämään ilmaisjazzkonserttiin. Illan liput olivat menneet. Konsertissa, jonka ehdimme nähdä, laulettiin siirappisia covereita Frank Sinatran biiseistä. Oli hiukka pettymys. Söimme torilla lohdutukseksi intialaista halpisruokaa. Kerran olimme kaupungissa, päädyimme sitten Stockmannille ja kirjakauppaan. Seppälästä teinkin sitten löydön! Bikinit viidellä eurolla! Näissä yhdistyvät kaikki, mitä olen halunnut: värikkyys, kukkakuosi ja röyhelöt.

Uikkarit pääsivät jo tositoimiin Rukalla. Kävimme ystäviemme kanssa päiväreissun laskemassa kesäkelkkamäkeä :). Oli mukava reissu, vaikka ajomatka sujui lähinnä nukkuen. Minä en vain pysy hereillä autossa, heh. Löysimme erittäin lämminvetisen järven, johon pulahdimme. Oli mahtavaa, kun tuuli oli yltynyt sen verran kovaksi, että vesi jo aaltoili! Tuli ihan nuoruus mieleen ja Välimeren huikeat aallot, äiti huutamasssa paniikissa rannalla :D. Kesän paras uintireissu kiireestä huolimatta.

P.S. Minulla ei ole paikkaa missä ottaa kuvia, nyyh. Ei ainakaan mitään kunnollista. Siksi kuvat ovat olleet vähän sitä ja tätä jo jonkin aikaa. Aina kaikkia hämyjä taustoja... Miten ratkaista ongelma?

Kesäkesäkesä

Kuuumaa. Meidän kämpässä. Mutta en valita.

Siksipäs uutukaiset Monkin sortsit ovat heti päässeet koeajolle. Kangas on kuin kasariverhot :D. Nämä pussit tulivat tarpeeseen, sillä kahdet muut ovat joko ikikuluneet tai pyöräöljyssä. 

Näissä kuvissa hiukseni näyttävät vaihteeksi aidoilta. Takavalon outo vaikutus on ilmeisesti tosiasia. Intouduimme tässä taannoin ystävieni kanssa leikkimään kynsilakoilla. Tuloksena lehdelliset puut.

Olemme toivon mukaan lähdössä kuuntelemaan jazzia tänään...saa nähdä kuinka luonnistuu lähteminen. Sisko on ollut yökylässä ja tuli vasta nyt ratsastamasta. Puolen tunnin päästä pitäisi olla jo konserttipaikalla...

Päivän mietelause:

Todella kauniissa kaupungissa ei voi kauan asua: se sammuttaa kaiken kaipuun.

-Elias Canetti, Muistiinmerkintöjä, Ihmisen alue