I want my cake and I want to eat it too

Lana Del Rey - Lolita

Olen ollut tänään melko hyvällä tuulella, kun  on lämmin. Harmi, että jo huomiseksi on luvattu ukkosta. Kesti sitä edes kaksi päivää. Tänään oli myös ravintolapäivä! Kiersimme rafloja iltapäivällä minä, Janne, Monmon ja hänen miesystävänsä. Tuli maisteltua kaikenlaista vohveleista kiinalaiseen pikaruokaan. Nam nam. 

Suomi hävisi jääkiekon, mutta josko Euroviisuissa onnistaisi paremmin? Minä uskon, että Kristan esityksellä on mahdollisuuksia, joten pidetään peukkuja! Vaikka toisaalta Suomen niin sanotussa taloudellisessa tilanteessa voisi olla parempi, jos meidän ei tarvitsisi rahoittaa Euroviisujen kaltaista spektaakkelia. Sain juuri kutsun Euroviisuvalvojaisiin kaverin  kaverin luo. Kysyn Jannelta, että mennäänkö. Saa nähdä, mikä on vastaus.

Tällaisina päivinä ei ole kuin yksi elokuva, joka kannattaa katsoa: uudempi Lolita! Siinä on niin kesätunnelma. Jotenkin se aina kolahtaa, epämoraalisesta aiheestaan huolimatta.

Olen miettinyt miksi tämä elokuva on niin kiehtova. Minä en voi sietää raiskauksia enkä lasten hyväksikäyttöä  missään muodossa elokuvissa (enkä tietenkään tosielämässäkään). Periaatteessa elokuvan teema on nimenomaan lapsen hyväksikäyttö. Ero on ehkä siinä, että kysymys ei ole varsinaisesti pakottamisesta, kiinnostus on aluksi molemminpuolista. Lolita käyttää valtaa Humbertiin. Humbert taas on rakastunut Lolitaan korviaan myöten. Ketä naista ei kiehdo ajatus ehdottoman rakkauden ja palvonnan kohteena olemisesta? Humbertin tapauksessa kysymys ei kuitenkaan missään tapauksessa ole pyyteettömästä rakkaudesta. Elokuva on uskollinen kirjalle, jonka sain jonkin aikaa sitten luettua. Kirjassa Humbert on enemmän roisto kuin elokuvassa, koska hänestä ehditään kertoa enemmän. Kirja valotti minulle sitä, miksi Lolita ei halunnut olla yhteydessä Humbertiin myöhemmin. Olen ihmetellyt miksi Lolita oli niin katkera. Kysymys on toisaalta hassu, koska se on melko ilmiselvää toisaalta. Vastaus on se, että Humbert ryösti Lolitalta tämän lapsuuden ja vapauden, koska hän oli niin neuroottisen omistava ja itsekeskeinen. Eikä varmaankaan seksisuhde reilusti vanhempaan mieheen nuorella iällä ole kovin terve lähestymistapa rakkauselämään. Mutta kuten ohjaajakin toteaa, tarina on rakkaustarina, kauhea, mutta rakkaustarina.

Väärän merkin maksalaatikkoa

Ostin atriaa, enkä saarioista, koska se on halvempaa. Virhe! Sain väkisin syötyä sen, mutta never again. On se vain tarkkaa :D. Sitä vain tottuu siihen, että tiettyjen ruokien pitää maistua tietynlaiselta ja jos se ei sitten maistukaan, se maistuu ihan väärältä. 

Tänään on kesän ensimmäinen (ja mahdollisesti myös viimeinen) hellepäivä! Ulkona on niin lämmin, että minä pärjään topissa ja minipituudessa. Alaosa on tosiaan ainoa vaate, jonka ostin Thaimaan reissulta. Se on periaatteessa hame, mutta siihen on ommeltu sortsien tapaiset alle. Tosin sortsikangas on läpikuultava, joten en ole varma paljonko siitä on käytännön apua :D. Mutta on minulla kuitenkin varmempi olo, kun tiedän, ettei pylly nyt ihan selkeästi näy, jos helma vähän heilahtaa enemmän kuin oli tarkoitus.

Hyuna - Bubble pop

Hameen kuosi on tosi söpö! Hameeseen olisi ollut myös paita samaa kuosia, mutta se ei istunut minulle ollenkaan. Harmi sinänsä.

En saanut kesätöitä, niin kuin ei moni muukaan opiskelija. Rahaongelmia siis on, mutta mietin, mitä muuta tekisin kesällä. Periaatteessahan minulla olisi gradu, eikä mitään lomaa vastaan. Ylioppilasteatteri tekee kesänäytelmäksi tänä vuonna Peter Panin! Olen tykännyt sadusta pienestä saakka. Se olisi jotain tekemistä, enkä tiedä kuinka monena kesänä tai ylipäätään minulla on enää mahdollisuuksia tehdä teatteria. Tänään on seuraava tapaaminen ja pitäisi hiljalleen päättää lähdenkö mukaan vai en. Se tarkoittaisi sitä, että olen sitten  kiinni siinä koko kesän. Harjoituksia on vähintään kolme kertaa viikossa. Mietin kyllä vähän, että jaksanko sitä tahtia...Toisaalta olisi ulkoilua ja mahdollisesti kivaa tekemistä. Jos porukka on kiva niin kuin Peppi Pitkätossua tehdessä, prokkis olisi hauska. En tiedä...Entä se gradu?

Ompelumania

Meillä oli toissailtana tosi jännä ilma! Joka paikassa oli sellainen puolentoista metrin sumuvaippa! Ja lisäksi oli kaunis auringonlasku. Tuli vähän mieleen jokin englantilainen maalasimaisema (ei tosin tästä nimenomaisesta näkymästä meidän parvekkeelta).

Ompelumaniani jatkuu! Eilen otin käsiini jo pitkään nurkassa viruneen projektin. Sain äidiltäni joskus vuosi sitten kotelomekon, jonka koko oli iso 40. Minun on ollut tarkoitus purkaa vaate ja tehdä se uudestaan. Eilen sain viimein aikaiseksi! Siihen se päivä oikeastaan sitten menikin. Kävin äidillä ja tein siellä mekon loppuun. Kangas on mahtava, se muistuttaa gobeliinia. Ja se on myös joustava, mukavuus taattu toisin sanoen. Selvisin oikeastaan ilman mitään ongelmia, mikä on ompeluhommissa tosi harvinaista. Sain vetoketjunkin ommeltua kerralla! Jalassa uudet kengätkin.

The Rolling Stones - She's a rainbow

Äitienpäivä ja äidin haalari

Miksi minulla ei ikinä käy mielessäkään ottaa kameraa mukaan ja kuvata esimerkiksi juhlapäiviä? Äitienpäivästäkään minulla ei ole kuvan kuvaa! Ehkä se johtuu siitä, että pokkarini on niin huono. Jos minulla olisi hyvä, pieni pokkari, jonka saisi kätevästi mukaan, ehkä voisin innostua kuvaamisesta vähän enemmän. En voi lakata soimaamasta itseäni bloggarina kuva-anemiastani.

Minulla on mennyt viikonloppu ja eilinen melko lujaa sen puolesta, että olen ommellut jotain melkein nonstop.  Eilen olin Monmonin luona auttamassa hänen ompeluprojekteissaan. Minulla ei ollut äidille suunnitteilla mitään lahjaa ja kun voivottelin asiaa, Janne ehdotti perjantai-iltana, että tekisin äidille jotain. Päätin kaivaa kangasta ja ompelukoneen esiin. Kävin läpi kaikki Burda-lehteni ja löysin uusimmasta numerosta haluamani. Sitten vain kipinkapin kangaskauppaan! Valitsin puuvillaisen kesähaalarin, eikä minulla ollut tarpeeksi kangasta itselläni (2,7m, se on aika paljon). Piti käydä ostamassa.

Tässä haalarin malli. Valitsin itsekin pienikukkaisen kankaan, mutta kangas oli vihreä, jonka tidän olevan yksi äitini lempiväreistä.

Jos käyttää tätä burdan kaavaa, suosittelen lyhentämään vinoja etureunoja 2 cm. Ne ovat burdan kaavoissa aina liian pitkät. Tein siis haalarin melkoisella paniikkiaikataululla puolessatoista päivässä. Olen tyytyväinen lopputulokseen! Kokokin oli heittämällä oikea ja halari istui melko hyvin. Tykkään kevyistä, perhosmaisista hihoista, ja haalarissa on taskutkin. Äiti oli aika yllättynyt valinnasta ja ilmeisesti suhtautui vähän ep'ilevästi koko haalariin. Mutta kokeiltuaan sitä päälle, hän kaiketi piti siitä :). Ajattelin, että sitä voi käyttää ainakin kesähelteillä mökillä, jos ei muuten, mutta kyllä se minusta sopii ihan hyvin kaupunkikävelyllekin. Äidistä se sopi hyvin myös hiekkalaatikolle mummin vaatteeksi :D. 

Itse äitienpäivää vietimme syömällä Edenissä. Paikka oli äidin valinta ja aika yllättävä. Minulle ei olisi tullut mieleenkään syödä siellä. Extempore kutsuimme Jannenkin vanhemmat mukaan, ja paikalla olikin sitten äiti, minä, Janne ja Jannen vanhemmat. Ruoka oli maittavaa ja seura mukavaa :). Näköalaakin merelle olisi ollut, jos ei olisi ollut ihan sumuista. Yllättävien käänteiden kautta meillä oli juhlimassa siis arveltua isompi porukka ja mukavasti meni pari tuntia jutustellessa. Äiti ja Jannen isä ja äiti eivät ole henganneet kovin paljon yhdessä, joten siksikin oli kiva tavata.

P.S. Parina päivänä on ollut 12 astetta lämmintä, mikä tuntuu aikaisempaan verrattuna ihan kesältä! Vaikka on tässä satanut vettäkin melko reippaasti. Kuitenkin! Eilen minulla oli pikkukengät jalassa :).

Kevät toi, kevät toi...

Kevät on viimein tullut! Vielä viime viikolla satoi lunta, mutta tänään on ollut 10 astetta lämmintä ja huomiseksi on povattu vielä lämpimämpää. Vähänkö mahtavaa! Ensimmäistä kertaa tänä keväänä laitoin kevättakinkin, vaikka mustanpuhuva kokonaisuus vähän tulikin. Näissä kuvissa näkyy myös tuo tukan väri (joidenkin pesukertojen jälkeen).

Tällaista oli takin alla tänään.

Monmon esitteli minulle loistoihonhoitotuotteen! Kuorintavoide, joka todella kuorii! Olen ehtinyt käyttää japanilaista V10-sarjan kuorintavoidetta tai -geeliä kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla on ihosta kuoriutunut näkyvä kerros kuollutta ihosolukkoa. On vaikea uskoa ennen kuin kokeilee itse! Äitini ja Ida olivat ihan ihmeissään, kun tarjosin heillekin mömmöä kokeiltavaksi. Siitä tulee niin ihanan pehmeä ihokin! Kuorivuus ei perustu rakeisiin, ja aine sopii myös herkälle ja akneiholle. Ainoa huono puoli on hinta: 28 euroa. Kuorinta-ainetta saa ostettua apteekista.

Käsityötä kerrakseen!

Huhhuh! Kylläpäs se aika rientää ja kiirettä pitää. Koulu on kyllä jäänyt nyt vähän taka-alalle, kun on ollut perheasioita hoidettavana. Siskontyttöni ja sisareni olivat käymässä viime viikon ja lähtivät sunnuntaina kotiinsa. Olin mukana hoitamassa Auroraa ja pitämässä seuraa. Eilisen olin äidillä tekemässä mekkoa Idalle, joka pääsee tänä keväänä ylioppilaaksi :). Oikeanlaista ei löytynyt, joten minä ajattelin astua areenalle ja tehdä sopivan mekon. Olemme käyneet ostamassa kankaat: valkoista pitsiä ja hento persikanvärinen aluskangas. Mekon mallia inspiroi tämä australialaisen Lover-merkin mekko:

Mekko on siis väreiltäänkin jotain taaimmaisen mekon tapaista. Hihoista ja helmasta tulee vähän lyhyempi. Ja pitsi on tietysti vähän erilainen. Se on kukkaa ei paisleytä.

Toivottavasti saan mekon onnistumaan. Kankaat maksoivat 80 euroa, joten uusia ei oikein voi hankkia. Jaiks. Nyt on jo ollut ongelmia kaavojen kanssa. Onneksi tajusimme tehdä sovituskappaleet lakanakankaasta. Tein kaavat kolme kertaa ennen kuin onnistui. Ida lähtee tänään kahdeksi viikoksi Itävaltaan, joten minulla ei ole mallia tänä aikana. Pitäisi silti saada mekkoa tehtyä, että ehtii.

Kankaista puheenollen. Eurokankaassa oli kaikista kankaista -20%, myös jo valmiiksi alennetuista. Olihan sinne sitten pakko mennä katsomaan. Mona minut kutsui mukaansa. Ostimme hänelle ihanan mandariinin värisen ruutukankaan! Itsekään en voinut poistua kaupasta tyhjin käsin, vaikka aluksi tuntui, etten löydä mitään.

Voisiko paljon tämän hempeämpiä sävyjä olla? Ensimmäinen kangas on satiinia, toinen superedullista tweediä. Maksoi vain noin 3 e/m alennusten jälkeen! Sain sitä yli kaksi metriä. Valkoinen brodyyrikangas on valkoista puuvillaa. Tämän osti minulle äiti, sillä se oli alennuksesta huolimatta kallis. Ajattelin tehdä siitä kauluspaidan <3 br="" nbsp="">

Kankaiden väreihin sopivat myös uudet, ihanat kenkäni (jotka ostin jossain mielenhäiriössä, koska ei minulla olisi ollut niihin varaa...).

Tiedoksi muuten käsityöihmisille, että jonkin aikaa sitten ilmestynyt suomen kielinen Burda style on tilaamisen arvoinen. Ainakin minun mielestäni vaatteet ovat paljon enemmän tätä päivää ja mielenkiintoisempia kuin esimerkiksi Suuren käsityölehden kaavat. Lehden plus-koon mallistot ovat myös tosi kivoja! Joskus kivampia kuin normikokojen kaavat.

Ostin tosiaan myös uusimman Modan siksi, että siinä oli vihdoin ja viimein muutama käytettävä neulepaidan kaava. Minulla on ollut langat kohta kaksi vuotta, mutta sopivaa ohjetta en ole löytänyt kuin vasta nyt. On ollut tosi hankala löytää ohjetta peruspaitaan, jossa on pyöreä pienehkö kaula-aukko.  Jompikumpi näistä siis:

Vappu

Kajaanissa. Janne kutsui minut luokseen vapuksi. Olihan se aika...sateista :D. Oli se sitäkin, mutta vappuaatto oli ihan mukava. Kävimme syömässä vappulounaan Jannen koululla. Kröhöm...se oli juuri sitä, mitä pelkäsin eli nakkeja, perunasalaattia, liian makeaa simaa ja pieni munkki. Illalla hengasimme Jannen koulukavereiden kanssa kaupungilla, kävimme katselemassa paikallisia nähtävyyksiä ja pelasimme tunnin biljardia. Janne osti meille mustikkashotitkin, heh.

Alkuilta keskustassa oli kyllä ihan kuollut. Yksi yksinäinen keltainen ilmapallo edusti vappukoristeluita.

  Yöllä otettu räpsy.

Janne grillillä. Jannen haalarit ovat keltaiset, omani mustat.

Jannella oli vappupäivänä tyypilliseen tapaansa koulu/työjuttuja, emmekä käyneet ollenkaan keskustassa. Toisaalta ei minulla ollut ihan hirveää hinkuakaan. Teimme herkkuruokaa: karitsan karetta ja artisokka-valkoviini-risottoa. Ja oli meillä herkkusieni-kermakastikettakin! Jannen asunto haisi tosi voimakkaasti lampaanlihalta jälkikäteen. Haju tarttui itseasiassa vaatteisiinkin ja sänkyyn. Mukava reissu oli kuitenkin, vaikka vappu sinänsä menikin vähän ohi.