Fun with family and friends!

Teimme eilen visiitin vanhempieni ja siskoni luo. Kävelimme kolmisen kilometrin matkan kirpeässä syysilmassa. Kirpeässä ottaen huomioon, että on vielä elokuu. Näimme vanhoja perhetuttuja ja pelasimme pikaerän nostalgista monopolia. Katsoimme hauskan elokuvan televisiosta (Voi veljet, missä lienet?) ja söimme lättyjä mansikoiden ja jäätelön kera, maiskis (kiitos, äiti:))! Ennen tätä kaikkea käytimme lainakoirun ulkona. Kuvat by ihku poikkis.

Yesterday we visited our parents and sister of mine. We walked about three kilometers in windy weather, there was a feeling of autumn in the air though it's still August. We hooked up with our old family friends and played a nostalgic board game together. It was a fast version played only in 35 minutes. It was so fun! Then we saw a fun movie (Oh brother where art thou?) and ate pancakes with strawberries and icecream (thanks to mom:)). Before all this we took the dog for a walk. Fotos by my dear boyfriend.

Lovely locks!

Niin... Siis en ole käynyt kampaajalla varmaan neljään kuukauteen sen jälkeen, kun onnistuin torpedoimaan lettini aivan totaalisesti... Yritän kasvattaa hiuksiani. Kuten yllä olevista kuvista voi havaita, kaipailen pitkiä boho-hiuksia. Olen jo kerran päässyt tuohon pisteeseen, mutta vaihtelun vuoksi napsaisin poikki. Eikä ole kaduttanut. Nyt vain olen taas vaihtelun tarpeessa. Mutta hiukset kasvavat omaa tahtiaan. Hiuslaatuni on aivan piikkisuora, mitä harvammin esimerkiksi kuvista voi päätellä, koska en jätä niitä juuri koskaan oman onnensa nojaan. Päätä pitkin laskeutuvat, paksut hiukset vain eivät sovi minulle. Oi, miksi? Elämäni olisi paljon helpompaa. Onnekseni lämpörullat on keksitty. Mikään muu ei kiharra hiuksiani. Minua ihastuttavat erityisesti nuo yhdet 40-lukulaiset hiukset, mutta tiedän että karvas totuus on aivan toinen... Hiukseni eivät koskaan pysyisi tuolla tavalla. Koitan myös kasvattaa otsatukkaani pois nyt vuosien jälkeen. Erittäin pieniotsaisena en vain ole kovin vakuuttunut, mutta we'll see.

So... I haven't even seen a hair dresser in more than four months now. Not since I destroyed my hair for the first time with wrong colour. As you can figure out from the photos above I long for long boho hair. I once got into that point, but cut my hair. I don't regret, but I want something "new". But my hair grow as they like. My own hair is really straight, what might be hard to guess from my pictures. I allmost never leave them be. Flat hair just doesn't fit me. Oh, why? It would have been so simple! Especially that 40's hairdo is lovely, but I know my hair won't cooperate. I'm also trying to grow my fringe. Since I have a small forehead I'm not convinced thouhg, we'll see.

Vanhimmasta uusimpaan. Minä en vieläkään kauhistele tuota violettia (sanoo henkilö, jolla on vaaleanpunaista raitaväriä kaapissa odottamassa sopivaa hetkeä). Oi niitä aikoja ja niistä onkin jo about neljä vuotta. Poikkeuksellisesti suorat hiukseni eivät näytä kovin pahalta. En löytänyt yhtään kuvaa epäonnistuneesta hiusväristä, miksiköhän...

From oldest to today. I had purple hair four years ago, but I still don't think it's terrible (says a person who has pink dye in her closet waiting the right moment). Exceptionally my straight hair does not look as bad in this picture as usual. I couldn't find any foto of the failed hair colour, wonder why...

Tässä näkyy jo parannettu epäonnistunut väri. Yh. Alunperin hiukseni olivat harmaan, vihertävän ruskeat. Kampaajan sanoin: "Siis mikä väri tää on?" Ruskea ei tuntunut yhtään omalta. Tiedättehän sen, kun hiukset eivät ihan näytäkään siltä kuin pitäisi. Normaalisti yökötys menee ohi parissa päivässä, mutta tällä kertaa tuli superahdistus aina siis aina kun katsoin peiliin. Aamut olivat pahimpia, kun oli jo ehtinyt vähän unohtaa. Aamulla saattoi vain todeta, että "ai, se olikin näin paha"./ Here you can see the fixed version of the failed color. Yak. Originally the color was mixed grey, green and brow. As the hairdresser said: "So what colour is this?"Brown didn't feel own at all.

Surfing...

Löysin hennesin sivulta ajanvietettä, jossa voi pukea hahmon kuin simsin :). Tässä oma versioni (minusta tietenkin).

I found entertainment from H&M homepage. There you can dress this virtual person like in sims :). This is my version (of me ofcourse).

Vintage in Huuto.net

Seuraan säännöllisesti Huuto.netin vintage-vaatetarjontaa. Joskus silmiin osuu jotain todella nastaa, mutta koko osoittautuu vääräksi, toisinaan tarjolla ei ole mitään kivaa tai kaikki on liian kallista. Joskus harvoin onnistun kaivamaan todellisia helmiä joukosta. 

Ajattelin jakaa tässä viimeisimmät bogaukseni ja koota niistä myös ihan kohtuullisia asukokonaisuuksia.

I keep myself in track about the latest advertisement in a finnish e-bay: Huuto.net.  Especially about the vitage clothing. Sometimes I come across something really neat, but the size doesn't match or it's too expensive. Usually there is nothing worth pursuiting. From time to time I manage to find some real catches. 

Here are my latest findings and some outfits out of them.

Klikkaa kuvia ja pääset suoraan kohteeseen. Kaikkien vaatteiden huudot vielä käynnissä./ Click the picture and can go straight to Huuto.net. All the clothes are still in sale.

 
 

(Kaikkia niitä periaatteita vastaan, ettei saisi pukeutua eri valkoiseen :)./ Against all the priciples which deny using different shades of white together :).)

Today's outfit

Liivi/Vest: Hmm?/Can't remember
Neule/Cardigan: VeroModa
"Mekko"/"Dress": Kirppis/Second hand
Kaulakoru/Necklace: Savonlinnan tori/ Savonlinna
Korut/Jewellry: Äidin vanhoja/ Mother's old
Sukkikset/Thights: Seppälä
Kukka hiuksissa/Flower in the hair: Itsetehty/Selfmade

Taiteidenyössä

Eilen piipahdimme taiteidenyössä tyttökaverini kanssa. Saavuin pahoin nälkiintyneenä keskustaan neljän aikoihin parahiksi näkemään outojen tyyppien maapallon värähtelyä käsittävää (sillä hetkellä, aiheita oli samaan henkeen muitakin) performanssia. Teatteri taustastani huolimatta performassi on laji, jota en ole koskaan ymmärtänyt. Eiväthän uimaritkaan ole syvyyssukeltajia. Keski-iän jo saavuttaineiden tai saavuttavien miesten hipsuttelu kaupungintalon edustalla jäi vähän epämääräiseksi kokemukseksi. Kummallisuudessaan esitys hävisi kuolemaa käsittelevälle performanssille, jonka esitti hiukan riutuneen oloinen nuorempi mies tummanvioletti irokeesi päässään. Sitä kauhempaa kirkunaa en muista kuulleeni pitkään aikaan. Täytyy myöntää, että kolmannen kirkaisun jälkeen poistuin paikalta. Hyyy, vertahyytävää ja selkärankani kihelmöi. Ystäväni hyppäsi puoli metriä ilmaan ensimmäisestä kirkaisusta. Ehdottoman number one -paikan top 3 omituisimmat ottaa kuitenkin pitkälti keski-ikäisten naisten tarinateatteri kirjastossa hyllyjen suojassa. Ehkä minun olisi pitänyt ajatella hommaa mustaksi huumoriksi... Jotenkin sarkasmillekaan ei jäänyt sijaa, kun naiset sipsuttelivat päästellen omituisia, lapsenomaisia ääniä triangelin tahdissa... Tarinateatteri ylipäänsä muistutti enemmän jonkinlaista terapiamuotoa, kuin teatteria. Hämmennykseni oli ylitsevuotavaa. Kun kolmen hengen ihmisjoukko poistui edestämme, tunsimme olomme ilman näkösuojaa varsin alastomiksi, meistä oli tullut vapaata riistaa.
Top 3 siis: 1. Tarinateatteriterapia 2. Kuolema 3. Pinkkipöksyinen mies ja muut

Illan parasta antia edustivat sinfoniaorkesteri torilla, Simo-taikuri (hihhii, nauroin hassuna riemusta siinä missä lapsetkin:)), balettiopiston naiset, ne todella kääntää mun pään, ja illan viimeisenä Kuuradio-bändi, josta en ollut kuullut aikaisemmin, liekö joku underground juttu? Kivasti aika meni neljästä kahteentoista, jolloin maailma iski kovaa takaisin ilmoittamalla ettei linja-autoja enää kulje, yhtään. "Isi, voisiksä hakee?" "Joo." Kiitti iskä :).

Tässä joitain huonoja ja hämyjä kuvia. Te voitte syyttää minua, mutta minä syytän kameraa.

Tässä argentiinalaista tangoa.


Balettiopiston naiset.


Noh, you see.



Kuuradion vokalisti ja kitaristi.



Tässä surkealaatuista Finlandiaa.



Vielä surkeamman laatuista Kuuradiota (varokaa kaiuttimien kanssa, eh).

Sunset

Tämän haluan vielä jakaa: uskomattoman hieno auringonlasku muutama ilta takaperin. Kaikki oli pinkkiä ja oranssia, mutta en nähnyt ketään muuta ihastelemassa sitä :(.

I want to share this too: a unbelivable pretty sunset couple nights ago. Everything was pink and orange, but I didn't see anyone else admiring it :(.