Jouluterveisiä

Olemme siirtyneet vaihteeksi Rovaniemen pakkasiin jo pari päivää sitten. Olemme syöpötelleet ja avanneet vielä viimeisiä lahjoja, katsoneet urakalla telkkaria ja käyneet kövelyllä. Jannen äiti lähti töihinsä eilen ja sisko taitaa olla pakkaamassa tavaroitaan muuttoa varten. Että aika hiljaista on. Meidän piti lähteä tänään kotiin, mutta Jannen isällä ei sitten ollut ollutkaan tänään vielä menoa meille päin...

Edes alesta ei paljon taida olla iloa, koska ajattelin olla käyttämättä rahaa, mitä tietysti auttaa se ettei tililläni ole kuin noin 20 euroa :D. Käväisemme kuitenkin Iskussa, josko siellä olisi alessa hyviä tietokonetuoleja. Meidän oma on hankala ja liian iso. Lisäksi siitä on irronnut kaksi rullaa, joten tuoli keikkuu epämiellyttävästi kun sillä yrittää istua. Se pitäisi siis uusia. Lisäksi päivän ohjelmaan taitaa kuulua tutkimusraportin kirjoittamista, koska sain jo Madame de Pompadourista kertovan kirjankin jo luettua loppuun eilen yön pimeinä tunteina, kun en saanut unta. Ihan mielenkinntoinen kirja, jossa kerrottiin siis tuon erittäin vaikutusvaltaisen Ludvig XV:n rakastajattaren elämästä samalla kuvaillen 1700-luvun hovielämää. Sain muun muassa tietää, että Voltaire kuvitteli koko elämänsä elävänsä vain kolme viikkoa, ja eli sitten loppujen lopuksi yli kahdeksankymppiseksi. Oli siinäkin luuloinen tyyppi.

Nyt se joulun aika alkaakin sitten ilmeisesti olla ohi ja monet palaavat töihin ollakseen taas pari päivää lomalla uutena vuonna. Onneksi minun lomani on vähän pidempi. Uusi vuosi taitaa tänä vuonna mennä tuon armasvarpaisen (kosta valitin, että jos hän hylkää minut uutena vuonna, joudun viettämään sen kirjaimellisesti yksin) ja sisareni kanssa.

Huomenna se on!

Vielä viimeinen kurkkaus, vähän niin kuin joulukalenteriin. Nelliinalla on pyörinyt aika hauska kenkäjoulukalenteri joulukuun ensimmäisestä. Ideaa voisi hyödyntää joskus :).

Tässä sitä meidän kuuluisaa lahjakasaa. Näyttää hörselöineen todellistakin suuremmalta ;).

Di toi tämän jouluisen pukin minulle Pohjois-Amerikan mantereelta asti! Siellä on kuulemma joulukauppa, joka on auki ympäri vuoden. Että jos tulee joulutunnelma kesäkuussa, niin voi käydä ihastelemassa kaupan koristuksia.

Tänään on siis aika pakata kapsäkki ja kiiruhtaa juhlimaan, joten palaillaan joulun jälkeen!

Vielä lämpimiä toivotuksia!

Timo Soini ja puolisonsa Timo Soini

Huh, että tämä kuu on sujahtanut. Lunta ei ole tullut kyllä kovin paljon lisää. Paitsi Helsingissä, missä olin viikonlopun hengailemassa ystäväni luona :). Hankin Jannen joululahjat ja kävimme katsomassa Pähkinänsärkijän. Se oli ihana! Toisella puoliajalla tunnelmaa varjosti jumalaton nälkä. Yksi päivä meni vesipiippua poltellen ja vahdaten sitä Larssonin elokuvasarjaa, joka televisiossa pyörii. Se oli itseasiassa mukava päivä sekin :). Sen reissun oikeastaan ainoa takaisku oli, että rahani loppuivat totaalisesti kesken! Viimeiselle päivälle ja lähtöpäivälle minulla oli yhteensä kuusi euroa 8o. Siksi vietimme sunnuntaina koti-iltaa.

Kaikki joululahjat on nyt hankittu ja niitä onkin taas kerran kertynyt vähän pröystäilevä kasa. En tiedä miten tässä aina pääsee käymään näin... Oli tarkoitus ottaa kuva siitäkin, mutta mutta...

Janne ja minä menemme äidin luo viettämään joulua. Sinne kokoontuu perhe, tätini ja siskon poikaystävä. Ruokia pitäisi varmaan mennä valmistelemaan huomenna. Lähdemme Jannen vanhempien luo Rovaniemelle joulupäivänä. Siellä vietettävän ajan pituudesta tai uuden vuoden viettopaikasta ei ole vielä tietoa.

Olen aloittanut äidin pyynnöstä imelletyn perunalaatikon teon, mutta en tiedä yhtään mitä siitä tulee! Käytin jotain perusperunoita jauhoisten sijaan ja sörsselöin perunat sauvasekoittimella, jonka jäljiltä perunamönjään tuli sellainen ikävän liisterimäinen ja kiiltävä rakenne...eh heh. Se oli niin helppoa! Ei pidä mennä siitä mistä aita on matalin. Olisi pitänyt kiltisti käyttää vatkainta. Tälle illalle on tarkoitus sekoilla vielä vähän lisää sillä yritämmme tehdä sokeroituja omenoita, kuten näin televisiossa tehtävän. Saa nähdä syttyykö sokeri tuleen...

Olen siis tänään raatanut keittiössä ruokaa laittaen ja koneella kirjoittaen kämää tutkimusraporttiani. Onneksi sitä ei tarvitse kirjoittaa kuin jotain päälle kuusi sivua. Ei siitä enää paljon puutu. Mutta kun siitä puuttuu tulosten esittely, enkä ole aivan varma mitkä ne tulokset nyt sitten ovat :D. Ärsyttävää tehdä tehtäviä, joista ei tiedä miten ne pitäisi tehdä.

Koska Janne on käyttänyt akun kamerastani kuvatessaan näytönohjaintaan (tiedän...nörtit), ja jättänyt akun lataamatta, tarjoilen ainoastaan muisteloita viime joululta :).

Kyllä, näin me vietämme joulupäivää! No ei sentään. Sattumalta oli ohjaimet ja kone paikan päällä.



 
Jouluaattoillallinen. NAMI! Ja Janne on onnellinen litran kolpakkonsa kanssa.


 

Ja näin höpöksi meillä menee lahjojen anto! Hyvä jos löydän itseäni tuolta lahjakasan alta. Meidän perheen pitäisi vähän opetella hellittämään. Tai oikeastaan meidän äidin. On se vaan se paras juttu nähdä lahjan saajan tyytyväinen ilme :). Se on joulussa hauskinta.

Oikein makoisaa ja ihastuttavaa Joulua kaikille, erityisesti kaukana ulkomailla oleskeleville ystävilleni!  

Chilessa voi olla vähän hankala päästä helteessä joulutunnelmaan :).

P.S. Olipa kyllä taas surkuhuipaisaa katsella linnanjuhlia, kun juontajat höpisivät aivan omiaan. Timo Soini ja puolisonsa Timo Soini oli illan parhaita. Kaikista käsittämättömintä oli, että juontajat nimesivät kaksi miespuolista vierasta Mr. Gay Finlandiksi. Mahtoi sitä ei-gaytä hieman hatuttaa, kun tuli aika tavalla väärä titteli ja nimi! Linnanjuhlista alkaa tulla kauhisteltava huumoriohjelma.

Tulispa vähän enemmän lunta

...ja vähemmän pakkasta. Tänään on -20 astetta. Janne parka lähti aamulla pyöräilemään kouluun. Onneksi olin ehtinyt hankkia hänelle nahkatumput synttärilahjaksi, joten saatoin antaa ne näin etukäteen jottei toisen sormet jäädy. Se olisikin kiva synttärilahja kun pari sormea putoaisi irti. Onneksi minun ei tarvitse talsia kuin tuo parinsadan metrin matka. Hurr. Jostain syystä laiskailin koko sunnuntain sisällä. Ja lauantain :D.

Olen jo jonkin aikaa etsinyt vaaleaa villapaitaa. Nyt sopivahko sattui eteen missäs muualla kuin hennesissä. Mutta parikymppiä ei sillä hetkellä tuntunut kovin paljolta. Ja tyylikkäästi villasukat jalassa niin kuin aina.

 

Jos saan kyhättyä tarpeeksi ihmisiä, ajattelin roudata kaikki ammuskelemaan laseraseilla Megazoneen. Se on varsin hauska paikka, verenpaine nousee kivasti, kun yrittää saada osumia muiden panssariin ja vältellä itse tulemasta ammutuksi. Viimeksi hävisimme toiselle joukkueelle aika roimasti :D. Harjoitus tekee mestarin. Labyrintissa, jossa kaikki tapahtuu, on muistaakseni ainoastaan mustaa valoa, joka saa siis valkoisen ja neon-värit hohtamaan. Se on häröä, mutta hauskaa!

P.S. Sain siitä toisesta tentistä, jossa piti laskeskella erinäisiä tilastollisia laskuja, nelosen! Siis tosi hupi juttu. Nyt ymmärrän tarkoittaa, että se koe arvostellaan löysästi. Siis ihan oikeasti, en osannut varmaan yhtään tehtävää kokonaan.

Toiveita

Hih, olen kirjoittanut Pukille!

Kalsarit on sitten vaikea sana, koska se tarkoittaa kai miesten pitkiä alushousuja. Ovatko naisten vastaavat pitkikset? No, ehkä Joulupukki hoksaa mitä ajan takaa.

 

Viimeinen kohta on osoitettu tosiaan isälleni, jonka piti hankkia kyseinen kirja minulle syntymäpäivälahjaksi viime kesänä. Eipä ole vielä näkynyt kirjaa... Ehkä se nyt jouluna kääriytyisi paketista. Myös suuri valkoinen lakana saattaa herättää kysymyksiä. No, kun meillä ei ole ainuttakaan :D. Makuuhuoneessamme majailee aika iso parisaänky, johon tarvitaan parisängyn lakana. Meillä on vain liian pieniä, perittyjä lakanaoita ja tummansinisiä. Onko kukan sattunut katsomaan Chobitsia? Paras romanttinen anime, jonka olen katsonut :).

Tiptap pikkujalat

Tänään on taas vauvatäyteinen päivä takana. Eeva-vauva oli vanhempiensa kanssa vierailulla. Autoin Millaa tekemään joulukalenteria - toisin sanoen Eeva istui sylissäni ja minä kommentoin koristeita. Onnistuin jopa pelaamaan Resident Evil Wii-peliä Eeva sylissä :D. Todella multitasking. Oli meillä yksi pissaepisodikin Eevan pissattua muovimattolattiallemme. Kostuin siitä sen verran, että pyyhkiessäni lattiaa havaitsin kuinka likaiset lattiat meillä on! Joulusiivouksen paikka?

Mistä tulikin mieleen, että olen jo vähän joulutunnelmissa. Ensi viikolla alkaa joulukuu, joka on yhtä kuin Jannen syntymäpäivä ja jouluvalojen asennus. Voin viimein laittaa jouluvalot ikkunaan hyvällä omallatunnolla. Olen jo hankkinut Jannelle kaikki lahjatkin :). Janne muuten yllätti minut kertomalla viettävänsä joulun minun ja perheeni kanssa. Harkitsen vakavasti karkaavani Rovaniemelle joulupäivänä Jannen mukana. Vanhempieni luona voi olla sen tasoinen vilske koska vanhempi, raskaana oleva pikkusiskoni ja tätitini tulevat jouluksi, että voisi olla ihan mukava päästä rauhoittumaan välissä.

Täytyy myöntää, etten näyttänyt aivan tältä tänään, vaan huomattavasti hömssähtäneemmältä, sillä tiedän kokemuksesta vauvanhoidon olevan jokseenkin sottaista ja hikistä puuhaa. Mutta kaivoin kyseisen mekon hyllyn perältä, enkä voi ymmärtää miksi en ole vähään aikaan käyttänyt tätä. Yksi hyvä puoli siinä on, että muisti on kuin seula: ei muista omistavansa vaatteita, joiden löytäminen tuntuu siltä kuin saisi lahjan. Ohimennen sanottuna, yritän näyttää pirtsakammalta seuraavalla kerralla :D.

Emmamaista

Olen alkanut katsoa Glee-sarjaa. En ole vielä aivan osannut päättä pidänkö sarjasta vai en. Välillä jaksot ovat parempia ja välillä kyllästyttäviä. Mutta yhdestä asiasta olen varma - Emma Pillsbury -hahmon stailaus on ihastuttava! Erityisesti vintagemaiset kaulakorut ja rintaneulat ovat mieleeni. Emma on sitä  mieltä ettei rusetteja voi olla yhdessä asussa liikaa.

 

Mielestäni on poikkeuksellista, että söpöstä ja tyttömäisestä lookista saadaan näin aikuismainen ja vakavasti otettava. Varmaankin kynähameilla on osuutensa asiassa. Myös Emman hiukset ovat kymppi. En ehkä pukisi ylleni samoja yhdistelmiä - toisin kuin jotkut :) - mutta yksittäisiä vaatekappaleita kylläkin. Kuten valkoisen neulepaidan, valkoisen pyöreäkauluksisen kauluspaidan, mustan pallokkaan neuleen ja vihreän rusettikynähameen (joka Emmalla on jossain muussakin värissä :D). Emma on sydämellinen, mutta neuroottinen opinto-ohjaaja, joka on syvästi ihastunut glee clubin ohjaajaan. Miten hänestä voisi olla pitämättä :)?

P.S. Osaisiko joku kertoa, miten tutkimussuunnitelma tehdään...?