Tiedättehän kuinka (varsinkin) naiset yrittävät olla dieetillä, vältellä herkkuja ja epäterveellisiä ruokia, ja yleensä lopulta lankeavat ja päätyvät mässäilemään kasan kaikkea sitä, mitä ei ainakaan pitänyt syödä? Minulla on täsmälleen sama kiertokulku vaatteiden ostamisen kanssa. Jos jollekulle ei ollut vielä selvää, minulla on jonkinlainen lievähkö pakkomielle tai riippuvuus vaatteisiin. Ja kenkiin, mutta ei yhtä paha. Koska tuloni jättävät minut jatkuvasti miinukselle kuukauden lopuksi, yritän olla käytännössä ostamatta mitään. En toki ole missään luotto/velkakierteessä, mutta säästöni hupenevat uhkaavaan tahtiin. Itseasiassa ihmettelen, miten minulla on jäljellä niinkin paljon kuin on. Tämä nollatoleranssi on aikansa erittäin hyvä lompakolle, mutta kun se sortumisen hetki tulee - ja se näyttää tulevan väistämättä - menen liiallisuuksiin. Toisin sanoen pitkä paasto saa aikaan sen, että kun lopulta antaa pikkusormen, se vie koko käden. Käytännössä en varmaan säästä euroakaan.
Pahimpia ja hankalimpia aikoja ovat syksy ja kevät, kun kaikki mielenkiintoiset uudet tuulet alkavat puhaltaa pukeutumisessa, ja innostuisin niin mielelläni inspiroitumaan ja kokeilemaan uusia juttuja. Tämä kevät tuntuu olevan suorastaan poikkeuksellisen hankala, kun netti ja lehdet on täynnä kuvia pitseistä ja pastellisista sifonkiunelmista. Vierottautumisyritykseni ovat kivuliaita, eivätkä tunnu oikein tuottavan tulosta. Sen verran olen saanut aikaiseksi, etten ole ostanut fyysisestä kaupasta mitään no, kuukauteen tai jotain siihen suuntaan. Ongelmaksi ovatkin osoittautuneet nettikaupat. Paikallinen tarjonta on varsin rajattua, joten tulee ostettuakin vähemmän. Netistä taas saa vaikka mitä. Valikoimaa on kymmeniä kertoja enemmän!
Mitäköhän minä sitten teen, kun minun pitäisi ruveta oikeasti köyhäksi? Lakkaan syömästä, jotta voin käyttää ne rahat mekkoihin? Tätä strategiaa on kyllä tullut jo harjoitettua jonkin verran...Tässä kohtaa moni varmaan ehdottaisi työllistymistä, ja niin tekisinkin, jos se olisi minulle realistinen vaihtoehto, mutta se ei ole. Ainakaan tällä hetkellä. Itseasiassa tänä vuonna opiskelukaan ei näin jälkikäteen ajatellen ole ollut realistinen vaihtoehto... Pitää pitää sormet ristissä, että Janne alkaa tienaamaan :D. Tai sitten pitää siirtyä torille myymään häistä ylijääneitä paperikukkia. Mahtavaa olisi, jos valtiolta saisi vähän tsemppiä, mutta tällä hetkellä avunanto sieltä suunnalta on about 0 euroa. Hupsista, nyt oikeastaan eksyn aiheesta. Pitäisi yrittää pitää itsensä kiireisenä, jotta ei ehtisi selata nettikauppoja. Ongelma vain on vähän siinä, että selaan nettikauppoja usein siksi, etten pysty tekemään oikeastaan mitään muuta. Muuta ei voi todeta kuin sen, että intohimo + varattomuus + joutilaisuus ovat äärimmäisen huono yhdistelmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti