Tulevan kesän suosikit

Näin vappuaattona lienee ihan ymmärrrettävää fillistellä tulevaa kesää, vaikka sää onkin harmaa ja viileä. Eikös se ole jo perinne, että vappuna on kylmä? Näyttää sieltä aurinko kuitenkin kurkistelevan. Ehkä sitten taas toukokuussa tulisi helteitä. Ja vaikka Suomeen ei tulisikaan, niin sepäs ei meikäläistä haittaa, sillä olen toukokuussa Espanjan lämmössä! Lähden siskon ja siskontytön kanssa enon luo. Saimme äidiltä lentoliput lahjaksi :).

Keräsin kokoon inspiroivimmat kesälookit tämän vuoden Spring/Summer-mallistoista. Kuvat style.com.

Michael Kors

Jos pitäisi valita koko kesän vaatekaappi vain yhdeltä suunnittelijalta, Michael Kors voisi hyvinkin olla minun valintani. Voimakkaat ja kesäiset kukkakuosit, leveät helmat, ihanat sandaalit ja kauluspaidat yhdistettynä teksturoituihin hameisiin sulattavat sydämeni.

Diane Von Furstenberg

Tyttömäistä ja kevyttä seksikkäällä tvistillä, näin kuvaisin Furstenbergin kesän mallistoa. Ihastuin niin tuohon kietaistavaan gingham-mekkoon, että teen siitä itselleni oman version. Gingham-kuosi on muutenkin kolahtanut tänä keväänä. Pitää vain vältellä 2000-luvun alun viboja.

Rebecca Taylor

Rebecca Taylor on minulle täysin uusi tuttavuus. Tunnen muutenkin vähän huonosti niin sanotusti pienempiä merkkejä. Vakuutuin silti ensimmäisellä kerralla. Vaikka väripaletti on vaalea, se ei ole tippaakaan tylsä. Monissa mallistoissa näkyi yllättävän paljon kerrospukeutumisesta ottaen huomioon mallistojen vuodenajan. Liivit erityisesti ovat suosittuja. Ehkä pitäisi itsellekin hommata jonkin näköinen liivi. 

Sonia Rykiel

 

Jostain syystä yllätyin vähän Sonia Rykielin kokoelmasta. Ehkä odotin vain lisää neuleita ja olinkin positiivisesti yllättynyt! Joku liivi tai jakku olisi kyllä tälle kesälle must, kun näitäkin kuvia katsoo. Minimekon tai sortisien kera ehdottomasti. Pitkän historiallisesti värittyneen pukeutumisjakson jälkeen minuakin ovat alkaneet kiinnostaa puhtaammat linjat ja simppelimmät lookit. Niin siinä käy, että silmä lopulta tottuu ympäröivään estetiikkaan. Valkoinen minimekko olisi kyllä aika korkealla hankintalistalla. Tai itseasiassa ompelulistalla, koska minulla on jo sekä kaava että kangas, vuori tosin puuttuu. Sitten pitäisi vain saada aikaiseksi. 

Oscar de la Renta

 

Joko tuli kuvayliannostus? Lupaan, ettei enempää kuvia :D. Oletin, että näistä "isoista nimistä" Valentino olisi ollut suosikkini, koska sitä se on ollut jo parin vuoden ajan. Valentino ei kuitenkaan päässyt tälle listalle lainkaan, vaikka siellä olis muutamia oikeasti kivoja asuja, mutta kun ne jäivät vain niihin muutamiin asuihin sitten lopulta. Sen sijaan pidin Oscar de la Rentan koko mallistosta. Se on yhtenäinen, kaunis, sovellettava ja helposti ymmärrettävä. Osa mallistoista oli todella sekavia. Oli kuin niissä olisi ollut kaksi tai kolme eri mallistoa ympättynä yhteen. Oscarin kokoelmassa näkyy useita suosikkielementtejäni, kuten reikäpitsiä, sifonkia ja gingham-ruutuja sekä tietysti naisellisia leikkauksia. Uutena ompelilistalleni tulee korkeavyötäröiset, leveälahkeiset housut. Must have. Joku pellavakangas olisi niihin ihana. Lämmittävää, mutta hengittävää Suomen kesään.

Tässä oli neljä suosikkiani tulevaa kesää ajatellen. Nyt ei kun ompelukone surraamaan!

1700-luvun asu valmis!

Huomenna olisi lähtö Kevättanssiaisiin Tampereelle! 1700-luvun naamiais tanssiaiset järjestetään Haiharan kartanossa. En ole koskaan vielä ollut kevättanssiaisissa, enkä Haiharan kartanossa. Olen innoissani reissusta! Onneksi ennen itse tanssiaisia on tanssityöpaja. Minä olen vielä ihan noviisi! Joulubaalissa minulla oli niin hauskaa, että jäin kyllä koukkuun tanssimiseen ja hauskanpitoon.

Asunkin olen lopulta saanut kasattua! Ajattelin näyttää osaset pääpiirteittäin nyt vielä ennen lähtöä. Tosin väsyttää niin paljon, että en varmaan jaksa pitkiä kuvauksia kirjoitella.

Pääinspiraatiokuvana puvulleni toimi tämä maalaus naisesta sinisessä leningissä. Itseasiassa kuvassa on maalari Marie-Gabrielle Capet. Ajattelin melko surutta kopioida myös kampauksen.

 

Yläosan kanssa kävin pitkällisen taistelun, että sain etukiinnityksen kohdilleen. Se aina irvisti! Käytin hakasnauhaa, mikä ei kylläkään tietääkseni ole kovin periodi ratkaisu, mutta halusin oikaista. En tiedä kuinka paljon se lopulta oikaisi, mutta oli ainakin helpompi mallata yläosaa hakasnauhan kanssa kuin yksittäisten hakasten kanssa. Laitoin luut eteen ja luulen, että se auttoi aika paljon. Harmittaa vain vähän, että kangas kärsi sovituksissa jo aikaisemmin niin, että langat lähtivät liikkumaan. No, sille ei voi mitään. Muuten olen tyytyväinen istuvuuteen, mutta oikealta puolelta kaula-aukko jäi löysäksi.

 

Hame! Se on tehty Erokankaan palalaarin kankaasta. Oletan, että se on puuvillasatiinia. On ehkä maailman tiivein kangas. Minulla oli vaikeuksia saada nuppineuloja useamman kerroksen läpi. Leikkasin ensin kankaan väärin, joten helma jäi vähän liian lyhyeksi. siksi minun oli pakko laittaa helmaan röyhelö, vaikka olin kyllä suunnitellut röyhelöä muutenkin. Nyt hameessa on niin paljon volyymiä, ettei alushametta oikeastaan tarvitse. Hameen alla on uusi pyllytyynyni! Mielestäni otin siitäkin kukvia, mutta en löytänyt niitä tähän hätään. No, voin laittaa ne myöhemmin. Pelkäsin, että siitä tuli liian iso, mutta sen sijaan se olisi voinut olla vielä isompikin.

 

 

Olin tyytyväinen, kun lopulta sain kaikki pitsitkin paikoilleen. Arvoin päiväkaupalla miten koristelen hihat. Lopultaa päädyin tuplapitseihin ehkä vähän epätyypilliseen tyyliin. Jos jotakuta kiinnostaa, ostin pitsit etsy.comin myyjältä kohtuuhintaan. Tilasin viisi metriä ja melkein kaikki meni. Ihan pieni pätkä jäi jäljelle. Alunperin minun oli tarkoitus laittaa eteen napit, kuten inspiraatiokuvassani on, mutta hylkäsin ajatuksen, koska halusin pukuun vyön. Napit olisivat olleet vyön kanssa liikaa ja myös ahtaat. Voin lisätä napit tähän halutessani myös myöhemmin. Vyön soljen ja sen parin ostin etsy.comista muistaakseni hong kongilaiselta myyjältä. Hän ainakin väitti soljen olevan peräisin 60-luvulta. Ei sen niin väliä, ne eivät maksaneet paljon kymppiä enempää.

 

Tein helmaan taakse nostot saadakseni aikaan polonaise-helman. Nostot oli tosi simppeli tehdä: ommeltiin vain neljä nauhanpätkää helmaan, kaksi ylemmäs, kaksi alemmas helmaan. Nauhat solmitaan kiinni ja nostot ovat valmiit. Koska kangas ei ole oikeaa silkkiä, se laskeutuu vähän liikaakin. Kunnollinen puff-efekti jäi ehkä puuttumaan, mutta tykkään helmasta silti.

 

 

Halusin tehdä itselleni myös viitan, sillä eihän puvun päälle voi ahtaa modernia takkia. Se pilaisi kokonaisuuden. Tein viitan Costume close-upin ja internetin ohjeiden mukaan. Eniten meni aikaa kaavojen väkertämiseen. Itse ompelemiseen tuskin meni paria tuntia kauempaa. Hirveän simppeliä itseasiassa! Ompelin melkein kaiken koneella. Aloin ommella koneella myös hupun laskoksia, mikä oli virhe. Olisi pitänyt vain tyytyä ompelemaan kaikki laskokset käsin. No, sain laskokset korjattua jotenkuten jälkikäteen. Ostin ohjeiden mukaista villaa, joka ei rispaannu, joten reunoja ei tarvinnut huolitella lainkaan. Se on ihan ajanmukaista. Viitan väri sen sijaan ei ole ihan tyypillinen. Sen olisi pitänyt olla punainen, mutta eihkän punaista villakangasta saa mistään. Seuraavat vaihtoehdot olisivat olleet sininen tai harmaa, ehkä ruskeakin olisi käynyt. Ostin kankaan kuitenkin Eurokankaan palalaarista, joten vaihtoehdot olivat vähissä. Se on plussaa, että tuo vihreän sävy sopii minulle ja pidän siitä. Joten miksi murehtia :).

Nyt väsyttää, joten painun pehkuihin. Mukavaa viikonloppua!

Neighborhood

Oli kiva nähdä ystävääni Monmonia täällä Helsingissä ennen pääsiäislomalle lähtöä. Kävimme harrastamassa kulttuuria Didrichsenin taidemuseossa, joka tässä ihan lähellä. Paikka on entinen kotitalo, joka on sittemmin muutettu museoksi. Talossa oli todella viehättävä olohuone (josta en uskaltanut ottaa kuvaa, koska en tiennyt oliko kuvaaminen sallittu), josta oli upeat näkymät merelle. Kyllä ajattelin, että on varmasti ollut hieno paikka asua. Näytteillä oli Pauno Pohjolaisen töitä. Työt itsessään olivat ihan näkemisen arvoisia. Museossa pyöri myös video, jossa taiteilija kertoi töiden synnystä ja filosofiastaan. Se oli suorastaan kauheaa kuunneltavaa, koska puhe mystifioi taiteen tekeimistä ja sai taoteilijan kuulostamaan todella hörhöltä. Kukin tavallaan.

 

Kuva, kuva, kuva.

Pohjolaisen lisäksi näytteillä oli myös ilmeisesti Didrichsenien omia keräilykokoelmia. Ihastuimme Monmonin kanssa Etelä-Amerikan intiaanien veistoksiin. Jaksan aina inspiroitua alkuperäiskansojen keramiikasta. Keramiikka on samalla niin taidokasta ja kuitenkin maanläheistä. Kannattaa käydä itse katsomassa! Muutenkin museo ja sen ympäristö on viehättävää aluetta.

Museon jälkeen piipahdimme läheiseen Maja Coffee Roasteryyn Lehtisaaren ostarilla. Paahtimo/kahvilaa pitää Japanista Suomeen miehensä kanssa muuttanut mukava nainen. Kahvila on japanilaiseen askeettiseen tyyliin sisustettu. Jotenkin tosi sympaattinen paikka.  

Kavilassa on pieni valikoima, mutta todella hyvää oli kahvi ja tee. Maistoimme myös banaani-kinuskimuffinssia, joka paljastui yhdeksi parhaista syömistäni muffinsseista. Siinä oli mukava banaanin ja kinuskin maku, eikä se ollut liian makea, mikä oli eirttäin positiivinen yllätys. Kahvilassa saattoi lueskella japanilaisia lehtiä kahvin lomassa. Ostari ei tosiaan ole mikään maailman esteettisin paikka, mutta kahvilassa piipahtaminen kannattaa siitä huolimatta.

Kauan kadoksissa

Kevätaurinko uusilla kotihuudeilla.

Mmm...löysin kaupasta ramen-nuudeleita ja niistä syntyi mitäpäs muuta kuin ramenia. Tällä kertaa kylmäsavulohella.

Voi blogiparkaani! Se on jäänyt täysin ja totaalisen heitteille parin edellisen kuukauden aikana. Itseasiassa minulla ei ole tainnut olla näin pitkää totaalitaukoa sen jälkeen, kun perustin blogin. Ensin selitin tauon muutolla. Muutimme tosiaan Helsinkiin helmikuun lopussa. Muuttopuuhissa menikin paljon aikaa ja erityisesti energiaa. Eikä kuvausystävällisiä paikkoja enää ollut meidän asunnosamme yhtäkään ennen muuttoa - kiitos kaikenmaailman laatikoiden ja sekamelskan. 

Lushin kylpypallo värjäsi kylpyveden viininväriseksi. Toinen kerta omassa kylpyammeessa!

Paprikassa asusti alieni ;).

 Sittemmin aika meni uudessa asunnossa tavaroiden järjestelemiseen ainakin ensimmäisten kahden viikon ajan. Nyt kämppä alkaa olla esittelykunnossa eli kunhan tästä taas kunnostaudun niin esittelen aikaansaannokseni. Meillä on niin paljon enemmän tilaa ja ilmaa asunnossa! Se on ihanaa. Edellinen 47 neliön kämppä oli niin täyteen ahdettu, että hyvä kun itse mahtui liikkumaan tavaran keskellä. Nyt meillä on 13 neliötä lisää ja täällä voi sisustaa: saa lyödä tauluja seiniin ja maalata sydämensä kyllyydestä. Makuuhuone ja terassi ovat erityisesti vielä kehitysvaiheessa, mutta pikkuhiljaa tulee valmista. 

Pääsin kokeilemaan Hot Stones -hierontaa. Oli kyllä rentoutunut olo jälkikäteen rentoutushuoneessa!

Koira odotti äitiä kotiin, kun seurani ei kelvannut, heh.

Viimeiset viikot ovat menneet ompelemiseen, neulomiseen ja pääsiäislomailuun Vuokatissa. Äitini vuokrasi mökin viikoksi ja sinne sijoituimme viettämään kevyttä pääsiäislomaa. Pulahdin kylpylässä ja kävimme keilaamassa. Janne nautti kuntosalista ja saunomisesta. Ompelun puolesta olen pyrkinyt saamaan valmiiksi 1700-luvun asukokonaisuuttani tämän kuun Kevättanssiaisiin, joista olen innoissani! Ihan kaikkea en ole ehtinyt saada valmiiksi, mutta pyllytyyny, hame, mekko ja neulotut hanskat ovat viimeistelyjä vaille valmiita. Yritän vielä saada aikaiseksi lisäksi viitan ja hatun. Katostaan miten ehdin.

Ensimmäinen 1700-luvun neulehansikas valmis. Toinen on kämmenosaa ja peukaloa vaille tehty.

Sain väkerrettyä loman aikana myös pipon siskontytölle. Siihen pitää vielä tehdä rusetti, ohjeisti tyttö.

Summa summarum yritän taas kerätä itseni ja aktivoitua blogin parissa. Jospa uusi kaupunki ja uusi asunto inspiroisivat johonkin vähän uudenlaiseen. Ainakin sisustusjutut ovat nyt ruvenneet kiinnostamaan, kun on jotain, mitä sisustaa. Ehkäpäs sisustus voisi jossain muodossa olla blogissakin uusi aluevaltaus. 

Ihanaa sunnuntaita kaikille!