Dirndl

Tiesittekö, että tämän saksalaisen perinnemekon nimi on dirndl? Voi hyvää päivää mikä nimi! Sanassa on vain yksi vokaali. Se on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen nuorta naista tai tyttöä siinä missä mekkoakin. Palasista syntyi kuin syntyikin kokonaisuus! Sain kulutettua melkein koko lauantaipäivän ompelussa. Heräsin itseasiassa poikkeuksellisen pirteänä kello puoli kahdeksan aamulla, ja otin heti herättyäni härkää sarvista. Lopputulos on onnistunut. Mekosta ei edes huomaa, että sitä on pienennetty.

Isäni toi myös valkoisen aluspaidan. Siinä oli melko isot röyhelot ja korkea kaulus, minkä koin liian näyttäväksi makuuni. Paitaankin keksin tänään ratkaisun: poistin vain yksinkertaisesti isohkot röyhelöt kauluksesta. Nyt paita on oikeastaan aika kiva. Ajattelin lisätä kaulukseen vielä valkoista pitsiä, onhan sitä hihoissakin. Mietin kovasti, että ompelenko mekon etuosaan takaisin koukut, joihin nauhoituksen pitäisi tulla. Voi olla, että mekko on käytettävämpi ilman. Tykkään mekosta essun kanssa tosi paljon, mutta en ole vielä kehdannut lähteä ulos koko komeudessa. Mietin, että tuleekohan siitä jo liikaa saksalaisvibat. Mekossa ja paidassa olin kuitenkin tänään harjoittelukoululla ja yliopiston kirjastossa. 

En ole aivan varma onko tämän tyyppinen asu arkeen sopiva vai ei. Vaikka jos ihan totta puhutaan, niin en enää hirveästi välitä siitä, mikä on soveliasta. Nykyään on niin vähän juhlia tai tapahtumia arjen ulkopuolella, että paljon vaatteita jäisi käyttämättä, jos jakaisin vaatteeni karskisti arki- ja juhlavaatteisiin. Olen kyllästynyt muutenkin hissuttelemaan pukeutumisessani, kuten olen sanonut aiemminkin. Haluan pukeutua oman mieleni mukaisesti. Ei sitä tässä enää nuorruta, että se on nyt tai ei koskaan. Kaikki kommentit, joita asuistani saan, ovat lähes poikkeuksetta positiivisia. Ainakin positiivisesti yllättyneitä, jos nyt ei aivan ihailevia. Sisareni joskus ihmettelevät kriittiseen sävyyn asuvalintojani, mutta se johtuu lähinnä siitä, että ne ovat toisinaan aika kummallisia, kuten yllä oleva. Minä en juurikaan korvaani lotkauta. Voin ehkä näin olla esimerkkinä pikkusiskoilleni, että asu on vapaa :). 

On muuten aivan todella suloista, että isäni toi tällaisen dirndl-mekon Saksasta myös kolme vuotiaalle siskontytölleni! Hän on varmaan niin söpö se yllään! En ole vielä nähnyt. Isäni sanoi, että Roora on varmaan niin onnellinen, kun voi pukeutua samanlaiseen mekkoon kuin minäkin. Aww.