Tämä kuukausi on vierähtänyt ihan huomaamatta. Ensin oli hiihtoloma. Jannen kanssa vietimme suurimman osan lomasta ihan kotona. Kävimme me elokuvissa, syömässä, äidin luona, ajamassa cartingia ja jopa yhden yön visiitilla äidin kaupunkimökillä. Loman jälkeen jatkuikin joulukuussa vajaaksi jäänyt opetusharjoitteluni. Tämä viikko on tuntunut iäisyyden pituiselta! Olen ollut joka päivä niin kertakaikkisen väsynyt koululta päästyäni, että olen voinut vain istua ja zombeilla. Tänään se, että oli vähän lyhyempi perjantai, ja aurinko paistaa olohuoneeseen, saa minusta irti jonkin verran aktiivisuuden rippeitä.
Meidän kevätvalossa kylpevä olohuoneemme!
Isäni oli taannoin lomailemassa Saksassa. Olen jo teini-ikäisestä ihastellut ja haaveillut omasta dirndl-asusta eli perinteisestä saksalaisesta kansallispuvusta. Voisinpa sanoa kärsiväni jopa jonkinlaisesta dirndl-kuumeesta. Nyt viimein uskaltauduin pyytämään sellaista lahjaksi. Jospa minulla olisi oikeasti jopa pokkaa käyttää sitä.
Ainoa ongelma omassani on tällä hetkellä tämä:
Mekko on täysin paloina, koska vaikka se oli kokoa 34, se oli liian iso. Ärsyttävää, kun joku päättää käyttää erilaista mittajärjestelmää kuin muut. Minun olisi pitänyt selvittää asia etukäteen, niin olisin tiennyt, että jostain syystä dirndl-mekot ovat koko suurempia kuin tavallisesti. No, ei se auttanut. Piti purkaa koko hässäkkä ja pienentää yläosaa. Homma on - kuten näkyy - edelleen kesken. On ihan hyvin, että isä osti tämän mekon ohjeistukseni perusteella. Annoin lähinnä vain värivaihtoehtoja. Mekossa on edelweiss-kukkia :). Lisäksi on valkoinen paita ja punainen, valkopilkullinen essu. Kyllä se tästä vielä kasaantuu, uskokaa pois!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti