Petite Fleur

Nyt se on sitten minullakin. Saman mekon olet voinut bongata Meganin ja Toshikon yllä. Mekko matkusti minulle Hongkongista asti ja se on ostettu chicwish.comista. Ostokokemus oli hyvä, maksu helppoa paypalilla ja tuote, kuten kuvattu. Näin ohimennen sanottuna. Ihastuin mekkoon nähdessäni sen Toshikon päällä. Ostopäätös oli melko harkitsematon, ja mietin kyllä jälkeenpäin oliko tässä mitään järkeä. Mekko on kaunis, vaikka maailman mukavin vaatekappale se ei ole, sillä se kinnaa kainaloista, jos käsiä ojentaa eteenpäin. Juhlamekoksi hepene kuitenkin sopii, koska eihän juhlissa kovin suuria liikeratoja tarvitse tehdä.

Jill Barber - Petite Fleur

Minulla oli hyvä tekosyy pukeutua mekkoon sunnuntaina, kun äiti tarjosi meille sikoni syntymäpäivän kunniaksi päivällisen.Yhdistin mekon harmaisiin sukkahousuihin ja itse ompelemaani jakkuun. Jakku oli alunperin laatikkomaisempi ja kokoa 42. Ainoastaan jäi harmittamaan, että muuton kaula-aukon v-malliseksi. Olisi pitänyt pitäytyä alkuperäisessä o:ssa. Äiti kommentoi, että jotkut pirtsakamman väriset sukkahousut olisivat olleet paremmat, mistä olen samaa mieltä periaatteessa. Minulla ei kuitenkaan ole värikkäitä sukkahousuja ja toisaalta ajattelin, että harmaa menee jakun kanssa yksiin. 

Mekon ostopäätökseen vaikutti merkittävästi se, että mekko on brodeerattu. Olen nyt ollut jo pipdemmän aikaa innostunut erilaisista kirjailuista, ja tarkoitukseni on opetella ainakin perinteinen lankakirjonta. Myös helmi- ja silkkinauhakirjonta kiinnostavat. En vain ole oikein löytänyt kivoja malleja. Jospa saisin tilaamani kirjontakirjans niin tämäkin ongelma kenties ratkeaisi. Tosin joitain kaavoja löysin täältä ja täältä. Olen myös alkanut harjoitella pitsin virkkaamista. Se on kyllä hidasta hommaa! On minulla nyt kuitenkin varmaan noin metri tehtynä ensimmäistä pitsiä. Välineet löytyivät äidin mökiltä ja kuuluivat hänen tädilleen, joka sekä virkkasi että nypläsi pitsejä. Meillä taisi olla samoja intressejä. Hän oli muuten ranskan kielen opettaja, heh.