Joko se on lokakuu! Näyttää olevan sama onko kiireinen vaiko toimeton, aika tuntuu liitävän ihan samalla tavalla. Melkein kyllä väittäisin, että jos päivissä ei ole sen suurempia kiintopisteitä, aika lentää vielä nopeammin. Miksiköhän? Ainakin on vähemmän merkitystä sillä, mikä päivä sattuu olemaan tai mitä kello on - elämässä ei ole kovin paljon rytmitystä, vaan kaikki sulautuu yhdeksi jatkumoksi.
Onneksi on kuitenkin kavereita! Rococo Atelier -blogin kautta tutustuin Sannaan. Yritän hiljalleen päästä sisään historiallisen pukeutumisen saloihin, ja Sanna on auttanut minua. Olen saanut paljon hyviä neuvoja ja vinkkejä. Viime viikonloppuna kävin hänen luonaan kylässä ja sain kokeilla yhtä 1700-luvun pukukokonaisuutta. Olemme melko saman kokoisia, mikä on todella käytännöllistä, koska sain Sannan kureliiviä kokeilemalla jonkinlaisen käsityksen siitä, millainen tai minkä kokoinen oman kureliivini pitäisi olla. Ensimmäiset yritelmäni kaavojen ja sovituskappaleiden kanssa ovat nimittäin menneet pieleen.
Jos ihan tarkkoja ollaan, jakku oli Sannalla lainassa ystävältä. Oikeastaanhan tämä asu ei ole kokonaisuus, muttei se aina ole niin pilkun päälle. Oli tosi kiva saada vähän kokonaiskuvaa. On tuo jakku vain söpö! Hamekin on kyllä raitoineen sievä. Ehkä pitäisi käyttää enemmänkin vaaleansinistä. Joka tapauksessa ensimmäinen kerta, kun pääsin kokeilemaan ajanmukaisia vaatekappaleita. Kiitokset Sannalle!
Seuraava etappi olisi sitten kopioida Sannan kaavat ja ruveta taas alusta askartelemaan kureliiviä. Jos vain saisi sen kaavan kohdilleen, niin se olisi jo yli puolet hommasta. Tavallaan :D. Mietin, että jos uskaltautuisin tekemään kureliivit käsin. Ehkä olisi kuitenkin järkevämpää tehdä ensimmäiset ihan koneella ja sitten vaikka toiset käsin, kun on enemmän kokemusta.
Muita ompeluprojektejahan minulla on sukulaisten joululahjojen väsääminen. Tänä vuonna minulla ei oikein ole rahaa ostaa mitään, joten päätin tehdä itse. Itse tekeminen vaatii vain paljon enemmän aikaa ja panostamista. Onneksi olen ymmärtänyt aloittaa ajoissa. Sain valmiiksi jo äidin silkkimekon! Äiti sai joskus tuliaisksi oikeaan silkkiä, ilmeisesti dupionia tai vastaavaa. Minulla sattui olemaan täydellinen kaava, ja päätin, että nyt kangas ei enää istu hyllyllä, vaan pääsee käyttöön. Kävin kerran sovituttamassa mekkoa. Olen hieman huolissani hihoista. Toivottavasti ne ovat hyvät. Onneksi mekkoa on helppoa muokata vielä, koska siinä ei ole vuorta. Vuori olisi ollut huolitellumpi, mutta olisi melko hölmöä laittaa silkkiin tekokuituinen vuori. Silloin menettäisi silkin hengittävän ominaisuuden. Eikä minulla totisesti ole varaa ostaa aitoa silkkiä vuoreksi. Onneksi äidillä on sopiva alusmekko, jonka voi tarvittaessa pukea mekon alle.
Kaava on Burda style -lehdestä (08/2013). Itseasiassa kaava oli melko helppo, ja mekko valmistui nopeasti. Muutin kaula-aukkoa avarammaksi, koska se sopii äidille paremmin. Lisäsin hameen etuhelmaan äidin toiveesta useamman laskoksen. Nyt niitä tuli neljä. Lisäksi lyhensin yläosaa, mutta lyhensin vähän liikaakin. Onneksi oli saumavaroja. Kangas olisi ehkä saanut olla paksumpikin, mutta toivon, että kangas toimii käytännössä. Voin sanoa, että piilovetoketjujalan ostaminen on ollut yksi parhaista harrastehankinnoista, joita olen koskaan tehnyt. On se vetoketjun ompeleminen vain noin tuhat kertaa helpompaa jalan kanssa! Se on siis erilainen kuin tavallinen vetoketjujalka. Jälki on paljon siistimpää.
Lopputulos olisi paljon kivempi nähdä jonkun päällä, mutta koska mekko on joululahja ja ikään kuin yllätys, en voi näyttää äidille valmista mekkoa vielä. Olen kyllä hieman huolissani noista hihojen istutuksista. Saa nähdä pitääkö ne korjata vielä. Toivon vielä joskus saavani oman saumurin. Nytkin piti käydä äidillä saumuroimassa kaikki kappaleiden reunat. Äidillä ei ollut vihreää lankaa, joten valkoisella piti tehdä. No, ei se onneksi sisältä mihinkään näy. En tiedä huomaako sitä, mutta tavallaan mokasin helmakäänteen :D. En vain lasikuudesta jaksanut ruveta tekemään uudestaan, koska ompelin sen käsin. Jos se vaivaa äitiä, niin teen sen uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti