Kilisee...

Kävin Stockmannilla fiilistelemässä joulua ensimmäisen kerran tälle vuodelle. Tykkään Stockan joulukoristeosastosta. Siellä on aina kauniita lasisia koristeita. Lasiset koristeet tuntuvat aidommilta tai alkuperäisemmiltä kuin muoviset. Niistä tulee vähän sellaista vanhan ajan tuntua. Olen itse pyrkinyt ostamaan koristeeni lasisina, kun ei ole lapsia eikä eläimiä, jotka saattaisivat rikkoa koristeet ja satuttaa itsensä. Kotona voi viettää varsin aikuista joulua. 

Ehkä minun pitäisi tuntea pahaa mieltä joulun kaupallisuudesta tai kaikesta krääsän määrästä, mutta en tunne. Loppujen lopuksi joulu on sitä, miksi sen itselleen tekee. Ei ole pakko ostaa läjäpäin krääsää tai koristella kotiaan lattiasta kattoon. Voi vaikka vain sytyttää kynttilän pöydälle, jos haluaa. Minä pidän joulun tunnelmasta, ja sitä on mielestäni hieman hankala saavuttaa ilman koristeita, jouluisia tuoksuja ja makuja. Joulu yhdistyy monilla voimakkaasti lapsuuteen ja sieltä tutut asiat tekevät monille joulun. Meillä esimerkiksi on aina ollut joulukuusi ja runsaasti hyvää ruokaa. Yhdessäolo perheen kesken on myös ollut tärkeää. 

Nykyään joulu on erilainen kuin lapsuuden vuosina jo pelkästään sen takia, että vanhempani ovat eronneet joitakin vuosia sitten. Joulua vietetään nykyään vuorotellen kummankin vanhemman kanssa. Tänä jouluna on tosin vielä vähemmän perhettä koolla, koska toinen pikkusiskoni päätti jäädä Tampereelle jouluksi, kun taas me muut juhlimme täällä pohjoisessa. Toinen sisareni taas saattaa olla töissä jouluna, joten ihan entisenlaista joulunviettoa ei tänä jouluna tule. Eikä ehkä tästä eteenpäinkään. Viime vuonna olisin halunnut viettää omaa joulua kotona Jannen kanssa, mutta silti lähdimme Tampereelle yhteiseen joulunviettoon. Tänä jouluna olisi nyt sitten mahdollisuus omaan jouluun, mutta Janne ei taitaa lähteä Rovanimelle perheensä luo jouluksi. Tänä vuonna joulu tuntuukin  vähän repaleiselta. Kaipa sitä pitää sopeutua uudenlaiseen juhlimiseen ja luoda erilaisia muistoja.