Joulukuu on tullut ja tuonut mukanaa muun muassa Janskun syntymäpäivän. Viime viikonloppuna Juhlistimme pienellä kaveripiirillä Jannen 27 ikävuotta. Vanhus :D. Kävimme syömässä ravintolassa, mutta jälkiruoka - eli täytekakku - tarjottiin meillä kotona. Samoin kuin muutama viskimaistiainen ja mojito. On itseasiassa jonkinasteinen ihme, että sain aikaiseksi järjestää jotain ja myös vieraita kutsuttua paikalle melko hermoja raastavien harjoitteluaikataulujen lomassa.
Söimme ravintolassa kaikki vuohenjuustohampurilaisia. Ne olivat hyviä, eikä niistä siksi ole yhtään kuvaa. Iskin kiinni purilaiseen heti, kun se tuotiin pöytään. Kotona meitä odotti omenatoti viskillä terästettynä ja marenkinen päärynätäytekakku. Ja olinhan minä ostanut myös juustoja ihan juustotiskiltä!
Janne puhaltamassa synttärikynttilöitä. Vaikka tämä kuva on itseasiassa seuraavalta päivältä, kun minun äitini ja siskoni tulivat syömään osansa kakusta ja muista herkuista. Ja onnittelemaan tietysti myös ;).
Jannen viskilahjukset.
Pari hoopoa:
Jannen virallinen syntymäpäivä oli tosiaan vasta juhlia seuranneena aamuna. Kuten olen varmaan ennenkin maininnut, meillä on meidän perheessä syntyneen perinteen mukaan aina synttäriaamiainen sängyssä synttärisankarille. Janne vakuutti olevansa tyytyväinen lahjoihinsa, vaikka minusta antamani paketit olivat melko tylsiä. Jospa sitä keksisi jotain täräyttävämpää jouluksi, kun tuli nyt annettua lähinnä käytännönjuttuja häihin. Annoin Jannelle valkoisen paidan, jossa oli kalvosinnappihihat ja kalvosinnapit, jotka on muuten tehty kierrättäen vanhoista tietokoneen osista.
Meille iski juhlia ennen pikkuinen paniikki aikataulujen takia, koska tahdoin välttämättä laittaa joulukoristeet esille. Monmon ehdotti, että voisimme juhlia samalla pikkujouluja, niin siksi. Ja muutenkin. Viime jouluna en saanut aikaiseksi laittaa yhtään joulukoristetta tai -valoa paikalleen, ja se jäi harmittamaan. No nyt on homma hoidettu ja joulu voi minun puolestani lähestyä.
