28.6.2009

Greetings from Holland!


Hello! Pikatervehdys Hollannista! Ilmat eivät ole suosineet aivan niin kuin odotettiin. Itseasiassa Suomessa on ollut lämpöisempää kuin täällä :o. Pari päivää on ollut hellettä ja tänäänkin on sortsikeli. Kaksi viikkoa olemme palloilleet täällä. Pikkusiskoni on aika vaihtaa maata, mutta minä jään vielä. Kanaaleja on katseltu, puistoissa aikaa vietelty ja niin edelleen. Paljon olisi vielä katsomista, toisaalta.

Tänään tutustuin ensimmäistä kertaa hieman Janskun mukaviin naapureihin. Saimme suklaakakkua ja rouva opetti meille erinäisten sirkusvälineiden käyttöä. Pidimme pientä showta talon ulkopuolella :). Mukavaa ja kuumaa.



Kuva pienestä ruusupuutarhasta.




Tietokone taitaa lähteä tänään perheen mukana Suomeen, joten vähään aikaan en palaa asiaan. Luvassa vielä reissu Lontooseen. Voi olla aika jänskää... Saimme kuitenkin kolmen tähden hotellin aamiaisella pilkkahintaan viikoksi ja menolennot n. 20 eurolla. Ei paha. Lento Suomeen olikin sitten vähän kalliimpi, mutta ei silti paha. Jospa tässä viimeinkin ylikireälle venyneet hermoni rentoutuisivat vähän. See you!

13.6.2009

Fiiliksissä!

Vieläkään ei olla lähdetty, mutta ihan fiiliksissä ollaan, oikeesti! 



Alligators

Kesähei! Mittaristo kipusi eilen vaivalla 20 asteeseen ja pärjäsin lähes T-paidalla koko päivän. Neuletakkia piti heittää niskaan välillä, mutta en valita.

Tänään on viimeinen päivä Suomessa ennen heinäkuun loppua ja lähtö kolkuttelee ovella. Autokoulun 2. vaihekin on nyt suoritettu, kaikki hyvin siis. Naimisiin menevän ystävättäreni polttaritkin saatiin järjestettyä torstaina. Tosin niissä ei ollut kovin paljon menoa ja meininkiä, kun suunnittelu jäi vähän puolitiehen ja itse olin hyperväsynyt herättyäni autokouluun kuudelta aamulla. Lopettelimme jo kymmeneltä, joten mitään hurjaa kerrottavaa ei ole :D.

Eräänä kauniina päivänä nappasin kaapista rumimmat farkkuni ja raastinraudan.









Raastaa olisi voinut enemmänkin, mutta en ole jaksanut/ehtinyt. Se mikä tässä on mielenkiintoista on, että inhokkifarkuistani tuli juuri lempparini. Myös huuto.net löytöni istui housuihin kuin nakutettu. Paidassa on mielestäni mukavasti Chloe-henkeä.



Minun ei todellakaan ole ollut tarkoitus ostaa Suomesta enää yhtään mitään. Miksi juuri silloin tulee vastaan juuri niitä asioita, joita on kauan etsinyt? (Ja miksi juuri nyt matkalaukkuni on niin lohduttoman pieni???)



Rovaniemen kirpputorilta viidellä eurolla.






Sydämeni melkein vuotaa verta, koska en saa tätä mekkoa mahtumaan laukkuuni...Yhyy! Se on vain niin pieni ja jo valmiiksi täynnä! Ja jos ostan jotain Hollannista tai Lontoosta (jossa aiomme myös käväistä viikon verran tai jotain) niin ne eivät mahdu mukaan! Elämän auttamaton vääryys! Olen jo muutenkin karsinut vaatteet aivan minimiin. Minulla on kuuden viikon reissulle yhtä paljon tavaraa kuin viikon reissulle...Ennätys. Laukkuun ei vain mahdu. Ehkä minä tungen tämän käsilaukkuun ja sitten Janskun laukkuun...Kuulostaako hyvältä idealta? Ainakin se alkaa kuulostaa...

Mekon lisäksi olen bongannut aurinkolasit...



...ja kengät.




Olen etsinyt sopivia ballerinoja kaksi vuotta. Edelliseni käytin niin tuusannuuskaksi, ettei niistä ole oikein mitään jäljellä. Koska jalkani ovat harvinaisen vaikeat, erityisesti sopivien avokkaiden ja ballerinojen löytäminen on ihmeen takana. Noh, nämä nököttivat kauniisti ainoana parina -50% alennuksessa. Maksoivat 35 euroa ja ovat täyttä nahkaa. Eivät ole tehneet rakkoja ja sopivat täydellisesti kolmen käyttöpäivän jälkeen. Ei kyllä harmita!

Olen yrittänyt tällä viikolla ommella pikkusiskolleni mekkoa. Ihan kiva, mutta hajotin eilen yöllä äiti ompelukoneen juuri loppusuoralla. Nyt mekko ei tulekaan mukaan matkalle. Haaveilin myös punaisten sortsien ompelusta ennen matkaa, mutta...





Siskoni mekkoa.



Kohta pitäisi puhelimen soida lähtökutsuna. Luvassa kolmen päivän ajomatka halki Suomen ja Ruotsin kohti Groningenia. Sitten kesä voi vihdoin alkaa! Tänne on luvattu 8 astetta, toivottavasti Hollannissa on anteliaammat ilmat. Ihanaa lähteä matkalle, nähdä uusia paikkoja ja nähdä avokkiakin :). Jessh! Ei voi muuta sanoa. Mukavaa ja toivonmukaan lämpenevää kesää kaikille! En tiedä, miten postailu ulkomailta onnistuu, mutta se saattaapi olla mahdollista. See you later alligator :D!

9.6.2009

Berliini osa 2

Koska kamerani akku petti minut innokuuden hetkenäni, palaan menneseen:

I give you: 

Berliini osa 2

Viimeksi pääsimme ensimmäisen päivän tutustumiskierrokseen asti. Koska aikaa on kulunut kuukausikaupalla, en enää muista tapahtumien järjestyksiä kovin hyvin :D. Kävimme kuitenkin useampaan otteeseen paikallisilla joulumarkkinoilla. Markkinat ovat mukava keski-eurooppalainen perinne. Siellä tarjoillaan muun muassa kuumaa ghlüweinia, erilaisia paahdettuja ja sokeroituja pähkinöitä, kortteja, lasisia joulukoristeita, makkaraa, itämaista pikaruokaa (joka on muuten saksalaiseen makuun terästetty epämiellyttävästi suolalla, aina), karkkia, kuivattuja hedelmiä, ja niin edelleen. Syötävistä maistoimme kaikkia edellisiä, lukuunottamatta makkaraa, enkä minä juonut viiniä. En pidä siitä :).




Pieniä myyntikojuja oli riveissä vaikka kuinka ja paljon mitä isommalle torille eksyi. Berliinissä joulumarkkinoita on useita.

Lapsille oli härveleitä.








Äärimmäisen mielenkiitoista. Arvuuttelin itsekseni mitä mahtaa tällainen pytinki sisältää. Vastaus on tietysti: koruja...?!? Eikä edes Kalevalaa, vaan jotain tuikituntematonta ainakin minulle.


Markkinat olivat parhaimmillaan pimeän aikaan.

Törmäsimme myös kojuun, jossa jätkä myi lappalaispuku yllään Lapin hunajaa. Aloitimme keskustelun englanniksi ja vaihdoimme sujuvasti suomeen :). Heh hee, hunaja ei suinkaan ollut Lapista vaan jostain  keski-Suomesta. Saksalaiset asiakasraukat.

Kotiuduttuamme hotelliin löysin esitteitä Berliinistä. Halusin ehdottomasti mennä käymään vahanukkemuseossa. Kävin sellaisessa joskus vuosia sitten, mutten muista siitä juuri mitään. Viimevuotinen kokemus oli suorastaan hämmentävä. Miten ne voivatkin näyttää niin aidoilta? Ainakin useimmat. Olisi hirveästi tehnyt mieli tökkiä nukkien silmiä testätakseni ovatko ne todella vain nukkeja. Museossa kuvaaminen ja koskeminen oli täysin sallittua. Ainoastaan Adolf Hitlerin ikuistaminen oli kiellettyä historiallisista syistä.


Neitokainen pelästytti minut, luulin seisovani oikean ihmisen vieressä.



Winston Churchill itse. Aika isällinen katse.



Hyvä jos isäni erottuu valtionmiesten keskeltä :D.



Ihaileva katse...



Herra Pyhyys. Katsokaa ilmettä. Vielä pelottavampi luonnossa.


Nicole Kidman. Erittäin kaunis nainen, muuten.


Minä ja lomaheilani.


Vahanukkien keksijä. Mukavan näköinen, lyhyt nainen. Hieman karmiva tuo pää.

Museon jälkeen kiertelimme Berliinin kuuluisammalla aukiolla. Ja huomasin ihmisten odottelevan jotain. Sitten näin mainoksen ohjatuista kaupunkikierroksista ja vielä ilmaiseksi! Lisäksi lähtö oli 10 minuutin päästä. Vaikka sataa tihutti, raahasin isän kierrokselle.



Muistaakseni jostain tämän portin läheltä meni jako itä- ja länsi-Berliiniin. Opas oli Berliinissä muutamia vuosia asunut australialainen nuori mies, joten englanti oli erittäin hyvää. Tarinat paikoista ja niiden merkitykset avautuivat kävellessä ihan eri tavalla kuin jos olisimme kaksisteen käyneet paikkoja läpi. Opas tunsi nopeimman tien paikasta toiseen, sekä kohteiden tarinat. Lähdimme neljän aikaan ja taisimme lopettaa neljän tunnin kuluttua. En voi valittaa! Tosin kylmä hiipi luihin ja isäni vanhuuden kalvamat jäsenet kipeytyivät illaksi. Sori iskä! Onneksi opas vei meidät matkan varrella juomaan ihaninta kaakaota ikinä! Pohjalla oli oikeaa suklaata, joka sekoitettiin kaakaoon!

Esimerkiksi tämän kohteen merkitystä en välttämättä olisi koskaan saanut selville:



 





Kyseessä Peter Eisenmanin 1997 suunnittelema, vuonna 2005 valmistunut monumentti natsien surmaamien juutalaisten muistoksi (Memorial to the Murdered Jews of Europe). Eisenman ei ole antanut minkäänlaista kommenttia monumenttinsa esittävyydestä, joten ratkaisu jää katsojalle. Minusta se on fiksusti tehty. Jotkut näkevät juuatalaiset marssimassa, toiset juutalaisia kuljettavia junavaunuja...merkitys on kuitenkin jokseenkin sama: muistuttaa meitä hirmutöistä, joita ei saa unohtaa eikä toisintaa. Alue on iso ja siellä on pelkkiä eri kokoisia betonilohkareita. Keskellä ne ovat päätä reilusti korkeampia, kuin labyrintti. Hetkessä voi huomata olevansa aivan yksin betonin keskellä. Minulle tämä oli yksi vaikuttavimpia paikkoja ja kokemuksia Berliinissä.

On aika ironista (tai tarkoituskenmukaista), että Hitlerin kuolinbunkkerin olinpaikka on hyvin lähellä monumenttia. Bunkkerista tai siitä hallintorakennuksesta ei ole kiveäkään jäljellä, sillä ne on hävitetty. Nykyään paikalla on ruohoa ja parkkipaikka kerrostalojen syleilyssä. Ennen vanhaan paikalla ei ole ollut edes kylttiä, mutta asukkaiden ovikelloa rimputtelevien matkailijoiden tähden yksinkertainen kyltti on pystytetty paikalle. Sen enempää ei ole haluttu paikkaa merkata, muun muassa ettei siitä tule uusnatsien "pyhiinvaelluspaikka".



Tässä yksi ainoita jäljellä olavia natsien hallinnollisia rakennuksia. On iso.



"Ain' laulain työtäs tee..." Maalaus edellisen kuvan rakennuksen seinästä.



Luotien ja pommien jälkiä seinässä. Vaikea käsittää, että ne ovat aitoja.



Se kuuluisa Berliinin muuri.



Berliinin muuri on mielestäni yksi käsittämättömimmistä asioista Euroopan historiassa. Kuvassa muuri on ohut ja näyttää helposti ylitettävältä, mutta todellisuudessa muureja oli rinnakkain kaksi, joiden välissä partioitiin ja karkulaiset ammuttiin sumeilematta. Alunperin muurin päällä oli piikkilankaa, mutta ne oli liian helppo ylittää kankaiden avulla. Itä-Berliinistä tuli pyyntö saada muovisia viemäriputkia. Ne lähetettiin. Parin päivän päästä putket ilmestyivät muurin harjalle. Luulin, että muuri halkoisi Berliinin kahtia, totuus kuitenkin on, että se eristi Berliinin keskeltä pyöreähkön, itä-Berliininä tunnetun alueen. On liian vaikeaa ymmärtää sitä propagnadan määrää...Neuvostoliiton selitys itä-Berliiniläisille muurista oli, että sen oli tarkoitus suojella kapitalisteilta. Perheet hajosivat eri puolille Berliiniä. Ei mikään ihme, että muurin hajoaminen oli tapahtuma. Kaikenlisäksi se tapahtui yhtäkkiä, asukkaiden voimin, eikä kukaan voinut estää sitä.

Seuraavana päivänä etsiydyimme museoihin. Kävimme katsomassa ensimmäistä kertaa Paul Kleen näyttelyn. Siinä ensimmäinen moderni taiteilija, joka todella kolahti. Erittäin mielenkiintoisia töitä, erittäin mielenkiintoinen ideologia. Tässä esimerkkejä töistä, joita näin:



Kuva. 



Kuva.



Kuva.



Suosittelen tutustumaan Kleen teoksiin. Itse pystyn löytämään Kleen abstrakteistakin töistä selkeitä hahmoja ja maisemia, mitä ei yleensä tapahdu. Erittäin kiehtovaa on myös, että Kleetä innoittivat lasten tekemät piirrokset.

Shoppailimme myös ja kävimme isän tahdosta huonekaluliikkeessä ihailemassa valikoimaa. Tällainenkin tuli bongattua:





Berliinissä on kuulemma myös hienoja vintageliikkeitä. Noh, itse en törmännyt niihin, sillä netistä ottamani osoitteet olivat kaikki vanhentuneita. Ainoa paikallaan yhä oleva liike myi tuhottomasti vanhoa kenkiä - tuhottoman kalliilla. Että se siitä. Itä-Berliinissä kiertely oli kuitenkin vaivan arvoista, sillä paikalliset liikkeet ovat mitä mielikuvituksellisimpia, samoin niissä myytävät tavarat!

Matka Berliiniin oli kaikkiaan hieno kokemus. Isäni suunnittelee jo uutta reissua :D. 

5.6.2009

Celebrities


No pitihän sitä testata. Olen ilmeisesti uudestisyntynyt Jacqueline Kennedy. Väärän värinen tukka ja kulmakarvat vain erottavat meidät toisistamme. Olin tietoinen tästä yhdennäköisyydestä jo ennen testiä. Samoin Mischa Bartonista.

Toiseksi viimeistä päivää Janskun kanssa vietellään. Tällä hetkellä takapuoleni nököttää Rovaniemellä. Sitten onkin enää vikko ja autoilu Hollantiin alkaa. Isä heittää minut ja siskoni rämällä, ikivanhalla asuntoautollamme perille asti, siinä menee kolme päivää :D. Sitten isä ei suinkaan aja takaisin Suomeen, vaan jatkaa Saksaan. Mukavan ilmainen diili minulle, heh.

Täällä Roissa on muuten mielettömän iso kirppis! Äitini olisi seonnut siellä! Itse en ehtinyt ostaa mitään visiitin ollessa pikainen. Toivon mukaan käväisemme uudestaan huomenna. Tosin käväisy voi venyä vähän pidemmäksi oleskeluksi.