21.11.2012

Jotain satunnaista


Kävin äidin ja isän kanssa Pyhäinmiesten päivän jälkeen. kävelemässä hautausmaalla. Syynä vierailulle oli kaunis kynttilämeri. Itselleni hautausmaat eivät ole oikein koskaan edustaneet sinänsä uskonnollista paikkaa, vaikka hautausmaat ovat mielestäni mystisiä. Alakouluikäisenä hautausmaa oli mielestäni yksi jännimmistä leikkipaikoista. Emme silloisen kaverini kanssa välttämättä kunnioittaneet hautausmaata aivan siten kuin olisi ehkä pitänyt vaan esimerkiksi kiipeilimme hautausmaata kiertävällä muurilla ja ihmettelimme ja osoittelimme nuorena kuolleiden lasten hautoja. Oli aina synkän kiehtovaa löytää meidän mielestämme ne traagisimmat kohtalot eli nuorena kuolleiden hautapaikat. 

Tällä visiitillä kuitenkin käyttäydyin asiallisesti :). Kynttilät olivat niin kauniita! Valitettavasti minulla on vain kännykkäkameralla otettuja kuvia. 























14.11.2012

Ruudullinen mekkoprojekti



Tämän hetkisen ompeluprojektini inspiraationa toimii yllä oleva kuva. Omassa mekossani on jotain samaa ja jotain eroa. Ajattelin esimerkiksi toteuttaa etupaneelin, mutta jättää selän napit tekemättä ja tyytyä sivuvetoketjuun ihan mukavuussyistä. Selän napitukset nimittäin helposti painavat nojattaessa tuolinselkään. Kangas on pehmeä ruudullinen puuvilla. Ostin kankaan ensin, halusin väenvängällä tehdä pepitaruutuisen mekon, tai jotain sinne päin.







Kaavat ja ohjeet ovat Joka tyypin kaavakirjoista 1 ja 2. 




En vain pääse ihmettelemästä kaavoituksia ja kaavojen ongelmia. Joka tyypinkaavoissakin on outoja ongelmia. Kaavat eivät vastaa kooltaan ilmoitettuja senttejä taulukossa. Senttien mukaan, minä olisin rinnanympärykseltäni XXS ja vyötäröltäni S. No, jos piirrän kaavat tällä periaatteella, on rinnanympärys liian pieni ja vyötärö aivan liian suuri. Toisekseen etukappale on noin 3 cm liian leveä, mutta takakappale ei ole, mikä on outoa. Jos en pienennä etukappaleen kaavaa keskeltä, käsiaukot tulevat aivan kummallisesti lähelle kainaloita ja etukappaleeseen jää ilmaa. Suurin ongelma ovat käsiaukot. Oman kokoni (XS) käsiaukot on suunniteltu 10-vuotiaalle lapselle! Ne ovat niin pienet, ettei niissä voi liikkua! Hyvä käsiaukon koko on L-koossa! Eikä minulla tietääkseni ole mitenkään niin lihaksikkaat tai pulleat käsivarret, että olisin käsistäni todella kokoa L. Kaavojen kanssa saa aina taiteilla, koska en ole vielä onnistunut tekemään täydellisiä kaavoja. Nyt olen tosin saattanut saavuttaa sen hetken, ettei minun jatkossa tarvitse enää pähkäillä.





Apuna ompelussa minulla on kuvan itsetehty "sovitusnukke" eli paperiteipistä tehty sovitustorso. Kyseessä on rautakaupan joku paperinen pakkausteippi. Se toimii yllättävän hyvin ja kätevä käyttää. Teippiä vain rullattiin minun ympärilleni kunnes sitä oli mielestäni tarpeeksi paksulti, sitten torso leikattiin selästä auki, jotta sen sai pois päältä. Sitten leikkauskohta teipattiin umpeen ja se oli siinä. Torso on ihan tukevakin ja pitänyt muotonsa. Rinnat vain jotenkin vähän litistyivät ja näyttävät enemmän rintalihaksilta. Suuri ongelma on se, että torsosta tuli 5 cm liian iso leveyden puolesta :D. Sitä ei kai laitettu aluksi tarpeeksi tiukalle. Eli siis ihan täydellistä koko ei voi tämän avulla saada aikaiseksi, mutta pituuden ja mallin puolesta torso on todenmukainen. On siitä ollut vaatteen istuvuuden puolesta jo aika paljonkin hyötyä. Tein muun muassa kihlajaismekkoni tätä apuna käyttäen.





Ensimmäinen koesovitus. Tämän jälkeen kavensin vähän sieltä ja täältä. Täytyy myöntää, että ruutujen kohdistukset eivät menneet oikein, vaikka yritin.





Kaulusten tekoa.




Tässä ollaan jo vähän edistyneemmässä vaiheessa. Olen saanut ommeltua etupaneelin ja kaulukset. Pohdin koristenauhavaihtoehtoja, päädyin pitsiin sitten kuitenkin, vaikka ei tuo punainen nauhakaan olisi ollut hassumpi. Ja tiedetään, näyttää lastenvaatteelta :D. Se on tavallaan tarkoituskin. Projekti jatkuu pikkuhiljaa! Olen jo saanut kaulukset kiinni. Seuraava haaste ovat hihat. Niiden kanssa saa aina vähän jännittää, että saanko ne istumaan hyvin, koska joudun aina muokkaamaan kainaloaukkoja sopiviksi. Pidetään sormet ristissä!

Oman mekon lisäksi autan Monmonia tekemään itselleen luumun väristä samettimekkoa. Siitä tulee tosi hieno, jos en möhli ;). On kiva tehdä yhdessä, aika lentää siivillä.


10.11.2012

Inspiraatiota 50-luvun tyttöjen vaatteista

Etsiskelin netistä inspiraatiota jälleen yhteen mekonompeluprojektiini. Selasin ensin Sinkkuelämää Carrien kuvia, sitten siirryin modclothin sivuille, mutta kummastakaan lähteestä en saanut sytykettä. Sitten rupesin selailemaan tyttöjen mekkoja ja päädyin katselemaan 1950-luvun kaavoja. Että ne ovat söpöjä! Äidilläni oli aikanaan myös pari sukulaisilta perittyjä tyttöjen mekkojen kaavaa, joista taisin tehdä noin viisivuotiaalle siskolleni ja hänen kaverilleen mekot, joskus kauan sitten. Silloinkin minua harmitti, että kaavat olivat minulle aivan liian pienet :D.


Eivätkö ole hurmaavia! Suurin osa kuvista on Little ticket etsy-kaupasta, josta myös kyseiset kaavat voi ostaa.












8.11.2012

Kihlajaiset






Vihdoin sain kaivettua äidiltä joitain kuvia kihlajaisista. Nyt tuleekin sitten lievää kuvatykitystä.

Juhlat olivat siis cocktail-tilaisuus, johon väänsimme tukka putkella pieniä naposteltavia ruokia. Meillä oli tarjolla muun muassa endiiveihin tehtyä fenkoli-granaattiomenasalaattia, erilaisia susheja, savukalaleipiä, hirvenpaistileipiä, suklaajuttuja mansikkavaahdolla, sitruunaista juustokakkua ja niin edelleen. Meillä oli varaa tarjota vieraille vain kahdet cocktailit. Erityisen hauskaa oli maistella ja valita tarjottavat cocktailit paria päivää aikaisemmin. Meillä oli apuakin. Joka tapauksessa tarjosimme Cherry Blossom 1 ja Orange Vermouthia. Molemmat olivat tosi erilaisia, mutta hyviä. Suuri kiitos kuuluu ystävilleni Monmonille ja Niikiläiselle, jotka raatoivat kuin orjat meidän keittiössä ennen juhlia! Pikkuisen tuli aliarvioitua työmäärä. Meillä olisi pitänyt olla armeija vääntämässä niitä susheja!


Nämä kuvat on otettu loppuillasta, kun äiti yhtäkkiä hoksasi, ettei meistä ollut Jannen kanssa kuvia kahdestaan ollenkaan. Laitan tummat silmänaluset ajankohdan piikkiin. Mutta ollaan me aika söpöjä, vai mitä?









(Pliis, ignoratkaa hiusteni outo kreppaus :D. Olisi pitänyt olla tarkempi tuon kanssa! On nimittäin kuvissa tosi pöljän näköinen.)




Sormusten tsekkailua.





Jannen valmistujaisiin suunnittelin huomattavasti enemmän ohjelmaa kuin meidän kihlajaisiin, koska ajattelin, että juhlat ovat sen verran pienimuotoisemmat, eikä sukulaisia oltu juuri kutsuttu (perheitä lukuunottamatta). Seuraavassa kuvassa meidän kauniit ja ihanat työn uhrit!





On ne niin ihania!



Minä en kuitenkaan olisi minä, jos ei olisi jotain ylimääräistä tekemistä! Ostimme Jannen kanssa erilaisia origamipapereita ja tulostin netistä erilaisten origamien ohjeita. Niitä sitten yritimme yhdessä saada aikaiseksi. Pöytätila oli kortilla, mikä vähän haittasi työskentelyä. Mutta kyllä muutama söpö pupu ja muu eläin saatiin aikaiseksi :). Yritimme myös tehdä Totoroa, mutta kukaan meistä ei päässyt yhtä työvaihetta pidemmälle, joten se jäi seuraavaan kertaan. Pelasimme myös Aliasta, suosittelen.







Tässä kuvassa näkyy mekkoni selkäosa. Ai niin! Muistinko sanoa, että ompelin mekon itse joitakin vuosia sitten kirpparilta löytämistäni verhoista? Hitsi mikä murheenkryyni koko projekti oli! Tein yläosan varmaan neljä kertaa uudestaan. Helmankin onnistuin kertaalleen pilaamaan. Täydellinen mekosta ei tullut, mutta sain paljon kehuja, joten ehkä se onnistui paremmin kuin ajattelin. Olen itse vähän perfektionisti ompeluprojektien suhteen. Vaateompelua opiskeleva sisareni katseli mekkoani armollisesti hiljaisuuden vallitessa :D. Lattialle joutuneet legot eivät muuten ole minun sisustuksellinen näkemykseni, vaan siskontyttöni aikaansaannos.




 Siinähän se riiviö onkin! Maistelemme tässä Cherry Blossom 1:tä.




Tässä sisareni tekee Cherry blossomeja ja yleisö seuraa sivusta. Ne olivat vaaleanpunaisia!



Tässä drinkkien ohjeet, jos jotakuta kiinnostaa maistaa!

Cherry Blossom 1

4,5 cl anislikööriä
2 cl grenadiinia
Maitoa pidentäjäksi


Orange Vermouth

4,5 cl kuivaa vermuttia
1,5 cl giniä
1,5 cl (vastapuristettua) appelsiinimehua
Tilkka appelsiinikatkeroa
Ginger alea pidentäjäksi (käytimme muistaakseni n. 1 dl Jamaican ginger alea.)




Perhekuva! Josta kuitenkin puuttuvat minun sisareni :D. 






Emme jaksaneet enää lähteä jatkoille tai muuta sellaista, päivä tuntui niin raskaalta. Monmon ja Niiki tulivat meille yöksi ja aamulla söimme yhdessä heidän ja ystäviemme Sampon ja Tanjan kanssa kuohuviinibrunssin. Mikäs sen parempi lopetus juhlalle!






6.11.2012

Kerran marraskuussa

Pikaista asu- ja fiilispäivitystä. Tiedän, ei ole vieläkään paljon puhuttuja kuvia kihlajaisista :D. En ole oikeastaan ehtinyt äidin luo kalastelemaan kuvia. 

Olen päässyt jo vähän aloittelemaan gradun työstämistä: hakenut kirjoja ja sen sellaista. Jannen kanssa kävimme yksissä tupareissa ja kaverivisiitillä viikonloppuna. Viikonloppu meni ihan hurjan nopeasti! Nythän on jo tosiaan marraskuu... Sopivasti minulla onkin sellainen vetämätön ja veltto olo päivästä toiseen. Aamullakin tuntuu, että voisin nukkua hamaan tulevaisuuteen. Minulla soi tänäkin vuonna sisäisessä jukeboxissani klassinen kappale...












2.11.2012

Juhlauupumusta!

Heissanssaa!
Pahoittelen tätä kuolemanhiljaisuutta! Kihlajaiset olivat ja imivät mehut aika tehokkaasti tuossa loppukuussa. Taas on käynyt niin, että äidillä on kaikki kuvat eikä minulla mitään. Pitää käydä hakemassa. Lupaan ja vakuutan, että seuraava postaus on kihlajaisaiheinen kuvineen kaikkineen.

Ja nyt, kun pääsimme tunnelmaan, ajattelin esitellä jälleen yhden morsiuspukusuunnittelijan. Reem Acra edustaa naisellista ja keijukaismaista linjaa. Hänen pukunsa ovat elegantteja ja monitasoisia. Suunnittelija pitää myös erilaisista tekstuureista, mistä itse annan pisteitä. Rakastan kolmiulotteisia kukkakirjailuja :). Tässä maistiaisia uusimmasta kevään 2013 mallistosta.











Suurin ongelmani hääpuvun kanssa on yhä mieltymykseni korkealuokkaiseen suunnitteluun. Toisin sanoen makuni ja lompakkoni eivät oikein saa tehtyä kompromissia keskenään... Olen myös huomannut, että nyt on todella paljon kapealinjaisia pukuja (kuten tuo tuossa yläpuolella). Minulle varmaan joo sopisi vastaava, mutta se ei vain ole minun juttuni! Haluaisin suhteellisen leveän helman ja mikä hankalampaa, lasketun vyötärölinjan, joita ei ole varsinaisesti vähän, mutta oikean tyyppisiä on vähän. Kuulemma tällä kaudella ballgown-tyyppiset (eli hyvin leveähelmaiset) puvut tekivät paluun, mikä sopii minulle. Esimerkkinä lasketusta vyötäröstä Vera Wangin (syksy 2013) puku:








P.S. Sain kandin viimein kirjoitettua loppuun! Hurraa! Nyt se on ohjaajilla viimeisessä luvussa ennen virallista palautusta. Jos mitään suuria muutoksia ei enää tarvitse tehdä, se oli pretty much siinä :).