Hedgehog-kampaus

Minulle on tuottanut päänvaivaa keksiä, miten saada aikaiseksi 1700-luvun niin sanottu hedgehog-kampaus. Hedgehog on 1780-90-luvun "luonnolisempaa" tyyliä edustava muhkea kiharakampaus, jossa käytettiin aikaisempaa vähemmän koristeita tai täytteitä (kuten kehikoita yms.). Hiukset leikattiin aikaisempaa lyhyemmäksi, jotta saatiin luotua kasvoja kehystävä kiharapilvi. Aiheeseen voi perehtyä lisää esimerkiksi lukemalla tämän blogipostauksen.

Kyseisen kampauksen tekoa vaikeuttaa se, että kiharoiden pitäisi olla todella napakoita, jotta ne pitävät muotonsa. Olen kokeillut tähän mennessä erilaisia rautoja ja sormikiharoita. Kummillakaan tekniikoilla ei saanut aikaiseksi riittävä spiraalimaista, napakkaa kiharaa. Youtubea selaillessani löysin ohjeen tavallisilla muovisilla pilleillä tehtävistä kiharoista ja päätin kokeilla niitä. Hiukset siis kierretään kosteina pillin ympärille, solmitaan kiinni ja annetaan kuivua. Itse nukuin pillit päässä, mikä oli hieman epämukavaa, mutta ei kuitenkaan kovin paha. Pillit ovat onneksi pehmeitä, joten ne eivät kovin paljon haitanneet nukkumista. Myös tämä ohje lyijykynän ja suoristusraudan yhteistyöstä voisi olla kokeilemisen arvoinen.

Aamulla näytin tältä:

Kihara oli todellakin napakkaa! Jos joku muuten ihmettelee tummentunutta kuontaloa, voin sanoa, että hieman ihmettelen minäkin. Laitoin eilen hiuksiini kevytvärin, jonka olisi pitänyt olla vaalea kuparikulta (Lorealin casting crème gloss 8043). Ajattelin, että väri vaalentaisi vähän juuria ja koko tukka olisi enemmän samaa sävyä. No, kyllähän se nyt on enemmän yhtenäistä väriä juuresta latvaan, mutta sävy ei ole kyllä vaalea kuparikulta! Tai siis tuntuu, että koko tukka meni enemmän ruskean saävyiseksi kuin vaaleaksi. Paketin kuva ei näytä yhtään samalta kuin omat hiukseni :D. Joka tapauksessa ei kun availemaan kiharoita!

 

Suosittelen, että kiharat avaa latvasta alkaen, muuten latva on yhtä takkupalloa. Tuntuu, että hiuksia lähti vähän turhan paljon, kiitos takkuuntumisen. Eli maailman hellävaraisimmaksi tavaksi kihartaa tukkaa en tätä luokittelisi. Lopputuloksena oli todellakin kiharapilvi, suoranainen afro! En pystynyt oikeastaan lainkaan harjaamaan tukkaa ja kiharat olivat muutenkin hankalat käsitellä. Kiharaa kuitenkin oli ja se pysyi. Asettelin tukkaa muutamilla pinneillä ja koristelin sinisellä nauhalla.

 

Lopputulos on kohtuullinen. Joskin edestä mielestäni hieman liian epäsiisti. Tukkaa olisi todennäköisesti pitänyt myös tupeerata, jotta sitä olisi edestä katsottuna ollut riittävästi. Varsinkin leveys jäi vähän vaillinaiseksi. Tämän tyyppisessä kampauksessa pitäisi olla enemmän leveyttä kuin korkeutta. Niskahiukset olisi pitänyt tehdä esimerkiksi sormikiharoilla, koska nyt niistä tuli liian kiharat. Jos olisin tehnyt kampauksta "oikeasti", olisin kihartanut ne erikseen suuremmiksi kiharoiksi, mutta laiskotti. 

Kihara on ehkä vähän liian pientä. Toisin sanoen pillit ovat vähän turhan kapeita. Pitäisi käyttää papiljotteja, pötköjä tai tehdä itse foliosta oikean kokoisia. Näissä edellämainituissa on vain se vika, että niillä on tuskaista nukkua. Olen vihdoin oppinut tekemään kiharaa myös suoristusraudalla, joten sitäkin voisi kokeilla. Suoristusraudalla kiharan saa nimittäin alkamaan lähempää juurta kuin tavallisella kihartimella. Kuitenkin pillitekniikalla saa helposti aikaiseksi riittävästi pöyheää kiharaa, eikä latvoja tarvinnut kuin vähän asetella pinneillä niin kampauksesta sai melko asiallisen. Tämä on siis mielestäni ihan käypä tekniikka sellaiselle, jolla on hiustenlaitossa vähän peukalo keskellä kämmentä. Aikaa meni lähinnä hiusten kieputtamiseen pillien ympärille, muuten kampauksen tekoon ei mennyt kuin varmaan 10 minuuttia. Tietysti hiuksia kannattaisi asetella paremmin ja käyttää siihen vähän enemmän aikaa. Etuhiusten kieputtamisessa pillien ympärille kannattaa olla erityisen tarkka, koska edestä kiharoiden olisi hyvä olla mahdollisimman symmetriset, jotta lopputulos olisi siistimpi.

Ruusuja hiuksissaan

Sain Sannalta luvan liittää blogiini muutaman kuvan hänestä ja tekemästäni kampauksesta. Kuvat otettiin museon tiloissa Suomenlinnassa. Käytännössä museo oli jo suljettu, mutta saimme luvan räpsiä kuvia noin kymmenen minuttin ajan. Se kymmenen minuuttia kyllä vähän venähti... Minä olen itseasiassa ottanut nämä kuvat.

Eikö ole kaunis kokonaisuus! Värit ovat niin nappiin. Kampauskin onnistui hyvin. Saanen myös huomauttaa, että Sanna on ommellut vaatetuksensa kokonaan itse. Vitsit, kun vielä joskus olisi itsekin  noin taidokas.

Joulubaali 2014

Helsingin Wanha Waruswäci ia Caupungin Hywät Asuckat yhdistys järjestää Suomenlinnassa joka vuosi joulun aikaan joulubaalin eli joulujuhlan eli tanssiaiset. Yhdistys kerää yhteen niitä henkilöitä, jotka haluavat harrastaa ja elävöittää 1700-luvun historiaa.  Joulubaaliin pukeudutaan 1700-luvun asuihin, siellä syödään aikalaista ruokaa ja tanssitaan vuosisadan tansseja. Löysin yhdistyksen vasta tänä syksynä. Kun kuulin, että Sanna oli lähdössä baaliin, innostuin itsekin lähtemään mukaan. Minullahan ei vielä ole sopivaa asukokonaisuutta, mutta Sanna lupasi, että saan varmasti jonkun asun lainaan. Innostuin kuitenkin tekemään itselleni omat kureliivit, kun olihan minulla jo Sannalta saatu kaavakin olemassa. Paneudun kureliivien valmistamiseen hieman enemmän omassa postauksessaan, mutta todettakoon, että sain ne vuorta vaille valmiiksi juhlia varten. Ompelin kureliiviä sormet rakoilla vielä juhlapäivän aamuna. 

Sain lainaksi alusvaatteet Sannalta ja päälipuvun The Shadow of My Hand -blogin Noralta. Lämpimät kiitokset puvun lainasta! Mekko on kaunis puuvillainen robe à l'anglaise. Istuvuuskin oli melkein oikea. Yläosa oli ehkä ihnasen liian pitkä ja kainaloaukot pienet. Muuten puku oli hämmästyttävän oikean kokoinen. Tässä vaiheessa minulla ei ole näyttää kuin vain kuvia itsestäni valmiissa asukokonaisuudessa. Kaikki kuvat on otettu Suomenlinnan alueella. Tämä kuva muuten toimi kapauksen referenssinä:

Tein itse hiukseni. Ehdin väsätä tukan myös Sannalle. 1700-luvun kampaukset eivät muuten ole helpoimmasta päästä. Minulla meni parin kokeilukapauksen verran ennen kuin sain homman toimimaan. Vinkiksi muille samaa yrittäville: tehkää sormikiharapohja, hiukset kannattaa jakaa tarkoin oisioihin jo sormikiharoita tehdessä, käyttäkää kuivashampoota ja tupeeratkaa kiharoiden avaamisvaiheessa jokainen kihara kevyehkösti erikseen. Hiuslakan käyttö on myös suositeltavaa ;). Jotta saataisiin aikaan "rullakiharoita", helpottaa, jos voi pyörittää hiukset jonkin sylinterinmallisen asian ympärille. Esimerkiksi eri kokoiset pvc-putket voisivat olla hyvä idea. Itse käytin hätäpäissäni puisen harjani kädensijaa. Hiukset pysyivät erittäin hyvin koossa koko illan. Siitä saattoikin päätellä, että niiden avaaminen olisi melko tuskaista, niin kuin se olikin. Harjasin Sannan tukkaa auki varmaan yli puoli tuntia, mutta hänellä onkin todella pitkä tukka. Sain paljon kehuja tukkalaitteistamme, eli ilmeisesti onnistuin tavoittamaan 1700-luvun hengen aika hyvin. Jes! Hiukset olivat nimittäin se asia, josta olin eniten huolissani. Hiuksilla on nimittäin iso rooli 1700-luvun lookissa, koska silloin tehtiin näyttäviä kampauksia, ja ne kuuluivat kokonaisestetiikkaan olennaisesti. Ilman hyvää kampausta, asukokonaisuus jää vaillinaiseksi minun mielestäni.

Baali meni oikein mukavasti, vaikka en tuntenutkaan etukäteen kuin vain Sannan. Pääsin tanssimaankin, vaikka en niistäkään tiennyt entuudestaan mitään. Tanssit olivat onneksi sen verran simppeleitä, että suunnilleen pysyin mukana. Kyllä minä yhden tanssin sekoitin ihan totaalisesti menemällä kerran väärään paikkaan väärään aikaan. Ihmisten parit menivät ihan hukkaan ja törmäilimme toisiimme. Hups. Juhlien jälkeen olen ollut sen verran naatti, että olin todella tyytyväinen, kun ensinnäkin pääsin lentäen takaisin, eikä tarvinnut istua kahdeksaa tuntia junassa. Jospa sitä tämän päivän fiilistelisi ja lepäilisi.

Hiusten kihartaminen: figure 8 curling

Törmäsin Youtubin syövereissä minulle tuntemattomaan kiharrustekniikkaan. Kiharrustekniikkaa kutsutaan 8 kiharaksi käyttäen marcel-kiharrusrautaa. Tekniikkaa käytetään erityisesti pitkiin hiuksiin, joihin on vaikeaa muuten saada tasaista kiharaa. Yleensähän kiharan saa vain latvaan. Pakkohan kiharaa oli kokeilla! Mitään marcel-rautaa minulla ei ole, mutta ihan tavallinen, kapea kiharruspuikko sopi hommaan mielestäni aivan hyvin. Käytin tätä:

Katsoin silmä tarkkana ohjevideota. Opin itse tekniikan aika nopeasti, mutta ei se silti joka kerta tuottanut hyvää kiharaa, eli jokin taika siinä on. Jonkin aikaa säherrettyäni tajusin, että 8 kiharrus muistuttaa samaa tekniikkaa, jota käytetään, kun tehdään kiharaa suoristusraudalla. En vielä toistaiseksi hallitse kiharoiden tekoa suoritusraudalla. En omista suoristusrautaa, joten en ole päässyt harjoittelemaankaan. Joka tapauksessa 8 tekniikka onnistui minulta paremmin.

Ohjevideo:

Video on mielestäni selkeä. Olen varma, että kiharoiden tekeminen jollekin toiselle kuin itselle olisi paljon helpompaa. Varsinkin hiusten takaosa vaati koordinaatiota, ja koko hiusten kihartaminen kärsivällisyyttä sekä käsivoimia. Tässä olen vasta aloittamassa. Olisihan sitä toki voinut laittaa ehkä vähän meikkiä naamaan ja silleen ennen näiden kuvien ottamista, mutta vissiin laiskotti :D. Minulla on hiuksissani vielä vanhaa kreppausta, jos ihmettelette, että mistä on kysymys.

Ennen:

Olin siis tehnyt ensimmäiset kaksi tai kolme kiharaa. Ihan on korkkiruuvin näköistä. Kihara myös tosiaan alkaa lähempää juurta kuin yleensä. Tässä vertailuksi 8 tekniikalla tehtyjä kiharoita oikealla puolella ja tavallisella tekniikalla tehtyjä vasemmalla. Ero on aika selkeä kyllä.

Koko tukan kihartamisessa meni hetki aikaa, mutta ei mikään mahdoton tehtävä. En silti varmaan lähtisi tekemään, ellei ole kyseessä jokin erityistilaisuus, eli kyse ei ole arkikampauksesta. Jostain syystä vasen puoli ei onnistunut ihan yhtä hyvin - tyypillistä.

Jälkeen (avaamattomat kiharat):

Avatut kiharat:

Oikeastaan lopullisen tuomion voi tehdä vasta sitten, kun on kulunut enemmän aikaa ja tietää kuinka hyvin kihara pysyy. Jos se laskee juuresta samalla tavalla kuin aina muutenkin, niin sitten tekniikka on hyödytön. Jos hiukset taas pysyvät kuohkeampina pidempään, on tässä jotain potentiaalia. Olisi hyvä päästä kokeilemaan kiharoita jonkun toisenkin tukkaan. 

EDIT: Tältä tukka näytti seuraavana päivänä. Eli kihara pysyi tavallista paremmin.

Minun syntini, minun sieluni.

Jokakesäiseen perinteeseen kuuluu katsoa elokuva 'Lolita' jonakin helteisenä päivänä. Juuri sellaisena kuin tämä päivä. 

"Lolita, elämäni valo, kupeitteni tuli. Minun syntini, minun sieluni. Lo-li-ta: kaksi kertaa kielen kärki hypähtää  kitalaella ja koskettaa kolmannella hampaita. Lo. Lii. Ta. Hän oli Lo, vain Lo, aamulla; pituus neljä jalkaa kymmenen tuumaa toisessa jalassa nilkkasukka. Hän oli Lola housuasussa. Hän oli Dolly koulussa. Hän oli Dolores pisteviivalla. Mutta minun sylissäni hän oli aina Lolita." - Vladimir Nabokov

Sirkushumu

Lähes kaikki hääkoristeet, jotka meillä on, ovat itse tehtyjä: viirit, kukat, kultaiset eläimet, puukoju, valokuvaseinä, vihkipaikan nauhaseinä ja tuulihyrrät. Lisäksi ompelin meidän kukkaistytön mekon ja oman sukkanauhani. Olihan se aikamoista DIY-seikkailua, mutta myös antoisaa ja huokeaakin. Rahaa ei nimittäin ollut ihan kauheasti tuhlattavaksi. Hommasin kaikenlaista pikkutavaraa käytettynä. Vintagena ostin esimerkiksi Jannen solmioneulan käsirenkaani ja käsilaukkuni. En tosin vain hinnan vuoksi, vaan myös saadakseni uniikkeja asusteita. Lisäksi teetimme tai ostimme käsityönä hiuskoristeeni, Jannen kalvosinnapit ja solmiopidikkeen, joka oli bestmanilla lainassa. Morsiusneitojen puvut ostettiin asos.comin alennuksesta, ja pienensin sekä lyhensin ne itse. Edellisenä iltana. Se oli hieman...viimetipassa, mutta onnistui kuitenkin. Säästimme myös esimerkiksi siinä, että täytimme kaikki ilmapallot itse, ja autokuski sekä auto löytyivät perheen piiristä. Rahallisesti panostimme ruokaan, hiuskoruuni, minun pukuuni, hotelliin, DJ:in valokuvaajiin ja kampaajaan. Varsinaista budjettia emme tehneet missään vaiheessa. Yritin käytännössä säästää niin paljon kuin mahdollista ja panostaa tiettyihin juttuihin muita enemmän. Tämä tarkoitti asioita, joita emme osaisi tai joita ei olisi järkevää tehdä itse. Ohjelmakin oli omasta takaa. Vanhempien osallistuminen kustannuksiin oli kuitenkin erittäin olennaista. Suuret kiitokset kuuluvat heille.

Kuvatykitys kera ilmapallojen ja viirinauhojen tulee, än, yy, tee, nyt! Kuvat Valokuvaus Marko ja Katri. 

Sirkusteema näkyi kaikessa kutsuista koristeisiin ja ruokaan. Muutama moka sattui matkalla, kuten se, että unohdin ostaa tuikkuihin kynttilät, mutta ei sellaisista asioista kannata stressata hääpäivänä, eikä sen jälkeenkään. Aivan huippupirskeet oli! Ei voi olla kuin kiitollinen, kiittää ja kumartaa.