Kevättanssiaiset 2015

Tehdäänpäs aikamatka toukokuun puolelle 1700-luvun kevättanssiaisiin Tampereelle. Tanssiaistenteema oli tänä vuonna naamiaiset tieteen ja taiteen siivittämänä. Käsittääkseni erilaiset naamiaistanssiaiset olivat varsin suosittua ajanvietettä 1700-luvulla. En tiedä johtuiko suosio naamion taakse piiloutumisen suomista mahdollisuuksista: siveettömyyksiä on helpompi suorittaa anonyymina. Näissä tanssiaisissa ei kuitenkaan tapahtunut (tietääkseni) paljonkaan siveettömyyksiä. Toki leidien vaatteidenvaihto tapahtui vain ohuen verhon suojissa, mikä saattaisi herättää joidenkin mielikuvituksen. Kuvista naamiomme jäivät pois, mutta alkuillasta kasvojani verhosi musta, hyvin simppeli puolinaamio, jonka itse tein sametista ja satiininauhasta.

Suosittuja naamiaisasuja 1700-luvulla olivat muunnelmmat tai tulkinnat esimerkiksi metsästyksen jumalatar Dianasta, harlekiinista, romanttisesta lammaspaimentytöstä sekä turkkilaisista kostyymeistä. Itse päätin ohittaa koko hahmoksi pukeutumisen ja tyytyä pelkkään naamioon. Minulla oli ensimmäisessä aikakausipuvussa ihan riittävästi hommaa muutenkin. Monet muut sen sijaan olivat panostaneet varsinaiseen naamiaisasuun. Löytyi turkkilaisia asuja ja jopa kuumailmapalloksi pukeutunut leidi.

Tässä asuni kokonaisuudessaan - lukuunottamatta naamiota. Kuvat on ottanut Sanna. Kiitos hänelle! Lopulliseen asuun olen tyytyväinen. Hiukset olisivat saaneet olla vielä suuremmatkin, samoin se pyllytyyny. Pitää avata se ja täyttää se reippaasti täydemmäksi. Kuten näissäkin kuvissa näkyy, takapuoli jää turhan pieneksi. Tein muuten hiusten kiharat pilleillä ja ne edelleen toimivat kelvollisesti. Olisi pitänyt ostaa vain isompia pillejä niin olisi tullut vielä parempi kihara. Hiuskoristeen kyhäsin noin kymmenessä minuutissa :D. 

Mekon selkä onnistui yllättävän hyvin. Pelkäsit, että hihat tulivat liian eteen moderniin tyyliin, mutta itseasiassa ne tulivat kuitenkin riittävän taakse. Sain puvusta muutaman kehunkin, mikä oli mukavaa :). Vielä enemmän kehuja sai Sanna hiuksistaan, jotka olivat minun käsialaani, joten kaipa ne kehut osittain kuuluvat minullekin ;). Olin kyllä tosi tyytyväinen Sannan tukkaan. Sanna näytti kokonaisuudessan ihastuttavalta. Hänen pukunsa, chemise á la Reine, oli suoranainen taidonnäyte! Meillä meni varmaan 20 minuuttia pukea se Sannan ylle.

 

Vaikka aloitimme pukeutumisen hyvissä ajoin päivällä, silti olimme lopulta puoli tuntia aikataulusta jäljessä. Onneksi niin olivat lähestulkoon kaikki muutkin. Kaikessa kiireessä unohdin aluspaidan, joka minun oli tarkoitus lainata Sannalta. Sille ei voinut enää mitään siinä vaiheessa, kun kävi ilmi, ettei paita ollutkaan mukana. Onneksi siitä ei aiheutunut pahaa vahinkoa. Puin vain epäajanmukaisesti korsetin suoraan iholle. Saapuessamme meillä oli kiireen lisäksi kiljuva nälkä. Siispä kävi niin, että olimme molemmat liian nälkäisiä ja väsyneitä sosiaalisoituaksemme tilaisuuden alussa sen ihmeemmin. Sitten kun ruoka lopulta katettiin pöytään, ahnehdin lautaseni täyteen ja mussutin ruokaa niin hartaasti, etten tajunnut lopettaa ajoissa. Säädin korsetin ennen juhlia kireämmälle kuin se oli minulla vielä koskaan ollut. En sitten älynnyt ajoissa, ettei kannata syödä ihan niin paljon yhdellä kertaa. Tuntui, että ruoka tukehduttaa minut sisäkautta. Ei mikään maailman miellyttävin olo. Tuskastelin 40 minuuttia ja olin jo lähdössä takahuoneeseen riisuutumaan ja löysäämään korsettia, kun olo onneksi helpottui. Kaipa se tämäkin piti pukuharrastajana kokea. 

 

Ruokailun lisäksi ohjelmassa oli luentoja, musiikkia, myyntipöytiä ja tanssia. En rahan puutteessa ostanut mitään, vaikka myynnissä olisi kyllä ollut monenlaisia ihanuuksia. Heittäydyimme illan edetessä mukaan tansseihin. Tällä kertaa tansseja ei kuitenkaan aluksi kerrattu, kuten aiemmin, joten olimme hieman hukassa. Aikaisemmin päivällä olisi ollut tanssityöpaja, johon minun oli tarkoitus alunperin mennä. Päättelin kuitenkin, että päivä tulisi olemaan ihan riittävän raskas ja pitkä jo muutenkin, joten jätin työpajan väliin. Sinänsä ihan hyvä, koska meillä kului se aika oikein hyvin laittautuesa. 

Ilta meni mukavasti, joskin olimme molemmat, minä ja Sanna, melko väsyneitä koko illan. Tällaiset juhlat voivat olla aika kaaoottisia tapahtumia, kun ihmisiä tulee ja menee ja keskustelut loppuvat usein lyhyeen. Vaatii melkoisia sosiaalisia taitoja ja energiaa pysyä kärryillä ja heittäytyä uuteen keskusteluun kymmenen minuutin välein. Huh! Olisin ehkä kaivannut jotain pidempijännitteistä yhteistä tekemistä - vaikkapa kortin peluuta - jonka aikana olisi voinut syventyä kunnolla keskustelemaan ihmisten kanssa. Tanssiminen oli kuitenkin hauskaa ja ruoka hyvää. Mitähän sitä keksisi seuraavaksi?

1700-luvun asu valmis!

Huomenna olisi lähtö Kevättanssiaisiin Tampereelle! 1700-luvun naamiais tanssiaiset järjestetään Haiharan kartanossa. En ole koskaan vielä ollut kevättanssiaisissa, enkä Haiharan kartanossa. Olen innoissani reissusta! Onneksi ennen itse tanssiaisia on tanssityöpaja. Minä olen vielä ihan noviisi! Joulubaalissa minulla oli niin hauskaa, että jäin kyllä koukkuun tanssimiseen ja hauskanpitoon.

Asunkin olen lopulta saanut kasattua! Ajattelin näyttää osaset pääpiirteittäin nyt vielä ennen lähtöä. Tosin väsyttää niin paljon, että en varmaan jaksa pitkiä kuvauksia kirjoitella.

Pääinspiraatiokuvana puvulleni toimi tämä maalaus naisesta sinisessä leningissä. Itseasiassa kuvassa on maalari Marie-Gabrielle Capet. Ajattelin melko surutta kopioida myös kampauksen.

 

Yläosan kanssa kävin pitkällisen taistelun, että sain etukiinnityksen kohdilleen. Se aina irvisti! Käytin hakasnauhaa, mikä ei kylläkään tietääkseni ole kovin periodi ratkaisu, mutta halusin oikaista. En tiedä kuinka paljon se lopulta oikaisi, mutta oli ainakin helpompi mallata yläosaa hakasnauhan kanssa kuin yksittäisten hakasten kanssa. Laitoin luut eteen ja luulen, että se auttoi aika paljon. Harmittaa vain vähän, että kangas kärsi sovituksissa jo aikaisemmin niin, että langat lähtivät liikkumaan. No, sille ei voi mitään. Muuten olen tyytyväinen istuvuuteen, mutta oikealta puolelta kaula-aukko jäi löysäksi.

 

Hame! Se on tehty Erokankaan palalaarin kankaasta. Oletan, että se on puuvillasatiinia. On ehkä maailman tiivein kangas. Minulla oli vaikeuksia saada nuppineuloja useamman kerroksen läpi. Leikkasin ensin kankaan väärin, joten helma jäi vähän liian lyhyeksi. siksi minun oli pakko laittaa helmaan röyhelö, vaikka olin kyllä suunnitellut röyhelöä muutenkin. Nyt hameessa on niin paljon volyymiä, ettei alushametta oikeastaan tarvitse. Hameen alla on uusi pyllytyynyni! Mielestäni otin siitäkin kukvia, mutta en löytänyt niitä tähän hätään. No, voin laittaa ne myöhemmin. Pelkäsin, että siitä tuli liian iso, mutta sen sijaan se olisi voinut olla vielä isompikin.

 

 

Olin tyytyväinen, kun lopulta sain kaikki pitsitkin paikoilleen. Arvoin päiväkaupalla miten koristelen hihat. Lopultaa päädyin tuplapitseihin ehkä vähän epätyypilliseen tyyliin. Jos jotakuta kiinnostaa, ostin pitsit etsy.comin myyjältä kohtuuhintaan. Tilasin viisi metriä ja melkein kaikki meni. Ihan pieni pätkä jäi jäljelle. Alunperin minun oli tarkoitus laittaa eteen napit, kuten inspiraatiokuvassani on, mutta hylkäsin ajatuksen, koska halusin pukuun vyön. Napit olisivat olleet vyön kanssa liikaa ja myös ahtaat. Voin lisätä napit tähän halutessani myös myöhemmin. Vyön soljen ja sen parin ostin etsy.comista muistaakseni hong kongilaiselta myyjältä. Hän ainakin väitti soljen olevan peräisin 60-luvulta. Ei sen niin väliä, ne eivät maksaneet paljon kymppiä enempää.

 

Tein helmaan taakse nostot saadakseni aikaan polonaise-helman. Nostot oli tosi simppeli tehdä: ommeltiin vain neljä nauhanpätkää helmaan, kaksi ylemmäs, kaksi alemmas helmaan. Nauhat solmitaan kiinni ja nostot ovat valmiit. Koska kangas ei ole oikeaa silkkiä, se laskeutuu vähän liikaakin. Kunnollinen puff-efekti jäi ehkä puuttumaan, mutta tykkään helmasta silti.

 

 

Halusin tehdä itselleni myös viitan, sillä eihän puvun päälle voi ahtaa modernia takkia. Se pilaisi kokonaisuuden. Tein viitan Costume close-upin ja internetin ohjeiden mukaan. Eniten meni aikaa kaavojen väkertämiseen. Itse ompelemiseen tuskin meni paria tuntia kauempaa. Hirveän simppeliä itseasiassa! Ompelin melkein kaiken koneella. Aloin ommella koneella myös hupun laskoksia, mikä oli virhe. Olisi pitänyt vain tyytyä ompelemaan kaikki laskokset käsin. No, sain laskokset korjattua jotenkuten jälkikäteen. Ostin ohjeiden mukaista villaa, joka ei rispaannu, joten reunoja ei tarvinnut huolitella lainkaan. Se on ihan ajanmukaista. Viitan väri sen sijaan ei ole ihan tyypillinen. Sen olisi pitänyt olla punainen, mutta eihkän punaista villakangasta saa mistään. Seuraavat vaihtoehdot olisivat olleet sininen tai harmaa, ehkä ruskeakin olisi käynyt. Ostin kankaan kuitenkin Eurokankaan palalaarista, joten vaihtoehdot olivat vähissä. Se on plussaa, että tuo vihreän sävy sopii minulle ja pidän siitä. Joten miksi murehtia :).

Nyt väsyttää, joten painun pehkuihin. Mukavaa viikonloppua!

Joulubaali 2014

Helsingin Wanha Waruswäci ia Caupungin Hywät Asuckat yhdistys järjestää Suomenlinnassa joka vuosi joulun aikaan joulubaalin eli joulujuhlan eli tanssiaiset. Yhdistys kerää yhteen niitä henkilöitä, jotka haluavat harrastaa ja elävöittää 1700-luvun historiaa.  Joulubaaliin pukeudutaan 1700-luvun asuihin, siellä syödään aikalaista ruokaa ja tanssitaan vuosisadan tansseja. Löysin yhdistyksen vasta tänä syksynä. Kun kuulin, että Sanna oli lähdössä baaliin, innostuin itsekin lähtemään mukaan. Minullahan ei vielä ole sopivaa asukokonaisuutta, mutta Sanna lupasi, että saan varmasti jonkun asun lainaan. Innostuin kuitenkin tekemään itselleni omat kureliivit, kun olihan minulla jo Sannalta saatu kaavakin olemassa. Paneudun kureliivien valmistamiseen hieman enemmän omassa postauksessaan, mutta todettakoon, että sain ne vuorta vaille valmiiksi juhlia varten. Ompelin kureliiviä sormet rakoilla vielä juhlapäivän aamuna. 

Sain lainaksi alusvaatteet Sannalta ja päälipuvun The Shadow of My Hand -blogin Noralta. Lämpimät kiitokset puvun lainasta! Mekko on kaunis puuvillainen robe à l'anglaise. Istuvuuskin oli melkein oikea. Yläosa oli ehkä ihnasen liian pitkä ja kainaloaukot pienet. Muuten puku oli hämmästyttävän oikean kokoinen. Tässä vaiheessa minulla ei ole näyttää kuin vain kuvia itsestäni valmiissa asukokonaisuudessa. Kaikki kuvat on otettu Suomenlinnan alueella. Tämä kuva muuten toimi kapauksen referenssinä:

Tein itse hiukseni. Ehdin väsätä tukan myös Sannalle. 1700-luvun kampaukset eivät muuten ole helpoimmasta päästä. Minulla meni parin kokeilukapauksen verran ennen kuin sain homman toimimaan. Vinkiksi muille samaa yrittäville: tehkää sormikiharapohja, hiukset kannattaa jakaa tarkoin oisioihin jo sormikiharoita tehdessä, käyttäkää kuivashampoota ja tupeeratkaa kiharoiden avaamisvaiheessa jokainen kihara kevyehkösti erikseen. Hiuslakan käyttö on myös suositeltavaa ;). Jotta saataisiin aikaan "rullakiharoita", helpottaa, jos voi pyörittää hiukset jonkin sylinterinmallisen asian ympärille. Esimerkiksi eri kokoiset pvc-putket voisivat olla hyvä idea. Itse käytin hätäpäissäni puisen harjani kädensijaa. Hiukset pysyivät erittäin hyvin koossa koko illan. Siitä saattoikin päätellä, että niiden avaaminen olisi melko tuskaista, niin kuin se olikin. Harjasin Sannan tukkaa auki varmaan yli puoli tuntia, mutta hänellä onkin todella pitkä tukka. Sain paljon kehuja tukkalaitteistamme, eli ilmeisesti onnistuin tavoittamaan 1700-luvun hengen aika hyvin. Jes! Hiukset olivat nimittäin se asia, josta olin eniten huolissani. Hiuksilla on nimittäin iso rooli 1700-luvun lookissa, koska silloin tehtiin näyttäviä kampauksia, ja ne kuuluivat kokonaisestetiikkaan olennaisesti. Ilman hyvää kampausta, asukokonaisuus jää vaillinaiseksi minun mielestäni.

Baali meni oikein mukavasti, vaikka en tuntenutkaan etukäteen kuin vain Sannan. Pääsin tanssimaankin, vaikka en niistäkään tiennyt entuudestaan mitään. Tanssit olivat onneksi sen verran simppeleitä, että suunnilleen pysyin mukana. Kyllä minä yhden tanssin sekoitin ihan totaalisesti menemällä kerran väärään paikkaan väärään aikaan. Ihmisten parit menivät ihan hukkaan ja törmäilimme toisiimme. Hups. Juhlien jälkeen olen ollut sen verran naatti, että olin todella tyytyväinen, kun ensinnäkin pääsin lentäen takaisin, eikä tarvinnut istua kahdeksaa tuntia junassa. Jospa sitä tämän päivän fiilistelisi ja lepäilisi.

Monster mash

Monster mash

Karmivat ja vähän vähemmän karmivat hirviöt kokoontuivat pimeänä marraskuun yönä juhlimaan kuolleiden päivää. Litkittiin viiniä, arvuuteltiin ja kaiverrettiin kurptisoista pirulaisia. Yön pimeinä tunteina luettiin Taroteista kohtaloita. Ties millaisia loitsuja yön aikana langetettiin...