Tulispa vähän enemmän lunta

...ja vähemmän pakkasta. Tänään on -20 astetta. Janne parka lähti aamulla pyöräilemään kouluun. Onneksi olin ehtinyt hankkia hänelle nahkatumput synttärilahjaksi, joten saatoin antaa ne näin etukäteen jottei toisen sormet jäädy. Se olisikin kiva synttärilahja kun pari sormea putoaisi irti. Onneksi minun ei tarvitse talsia kuin tuo parinsadan metrin matka. Hurr. Jostain syystä laiskailin koko sunnuntain sisällä. Ja lauantain :D.

Olen jo jonkin aikaa etsinyt vaaleaa villapaitaa. Nyt sopivahko sattui eteen missäs muualla kuin hennesissä. Mutta parikymppiä ei sillä hetkellä tuntunut kovin paljolta. Ja tyylikkäästi villasukat jalassa niin kuin aina.

 

Jos saan kyhättyä tarpeeksi ihmisiä, ajattelin roudata kaikki ammuskelemaan laseraseilla Megazoneen. Se on varsin hauska paikka, verenpaine nousee kivasti, kun yrittää saada osumia muiden panssariin ja vältellä itse tulemasta ammutuksi. Viimeksi hävisimme toiselle joukkueelle aika roimasti :D. Harjoitus tekee mestarin. Labyrintissa, jossa kaikki tapahtuu, on muistaakseni ainoastaan mustaa valoa, joka saa siis valkoisen ja neon-värit hohtamaan. Se on häröä, mutta hauskaa!

P.S. Sain siitä toisesta tentistä, jossa piti laskeskella erinäisiä tilastollisia laskuja, nelosen! Siis tosi hupi juttu. Nyt ymmärrän tarkoittaa, että se koe arvostellaan löysästi. Siis ihan oikeasti, en osannut varmaan yhtään tehtävää kokonaan.

Toiveita

Hih, olen kirjoittanut Pukille!

Kalsarit on sitten vaikea sana, koska se tarkoittaa kai miesten pitkiä alushousuja. Ovatko naisten vastaavat pitkikset? No, ehkä Joulupukki hoksaa mitä ajan takaa.

 

Viimeinen kohta on osoitettu tosiaan isälleni, jonka piti hankkia kyseinen kirja minulle syntymäpäivälahjaksi viime kesänä. Eipä ole vielä näkynyt kirjaa... Ehkä se nyt jouluna kääriytyisi paketista. Myös suuri valkoinen lakana saattaa herättää kysymyksiä. No, kun meillä ei ole ainuttakaan :D. Makuuhuoneessamme majailee aika iso parisaänky, johon tarvitaan parisängyn lakana. Meillä on vain liian pieniä, perittyjä lakanaoita ja tummansinisiä. Onko kukan sattunut katsomaan Chobitsia? Paras romanttinen anime, jonka olen katsonut :).

Tiptap pikkujalat

Tänään on taas vauvatäyteinen päivä takana. Eeva-vauva oli vanhempiensa kanssa vierailulla. Autoin Millaa tekemään joulukalenteria - toisin sanoen Eeva istui sylissäni ja minä kommentoin koristeita. Onnistuin jopa pelaamaan Resident Evil Wii-peliä Eeva sylissä :D. Todella multitasking. Oli meillä yksi pissaepisodikin Eevan pissattua muovimattolattiallemme. Kostuin siitä sen verran, että pyyhkiessäni lattiaa havaitsin kuinka likaiset lattiat meillä on! Joulusiivouksen paikka?

Mistä tulikin mieleen, että olen jo vähän joulutunnelmissa. Ensi viikolla alkaa joulukuu, joka on yhtä kuin Jannen syntymäpäivä ja jouluvalojen asennus. Voin viimein laittaa jouluvalot ikkunaan hyvällä omallatunnolla. Olen jo hankkinut Jannelle kaikki lahjatkin :). Janne muuten yllätti minut kertomalla viettävänsä joulun minun ja perheeni kanssa. Harkitsen vakavasti karkaavani Rovaniemelle joulupäivänä Jannen mukana. Vanhempieni luona voi olla sen tasoinen vilske koska vanhempi, raskaana oleva pikkusiskoni ja tätitini tulevat jouluksi, että voisi olla ihan mukava päästä rauhoittumaan välissä.

Täytyy myöntää, etten näyttänyt aivan tältä tänään, vaan huomattavasti hömssähtäneemmältä, sillä tiedän kokemuksesta vauvanhoidon olevan jokseenkin sottaista ja hikistä puuhaa. Mutta kaivoin kyseisen mekon hyllyn perältä, enkä voi ymmärtää miksi en ole vähään aikaan käyttänyt tätä. Yksi hyvä puoli siinä on, että muisti on kuin seula: ei muista omistavansa vaatteita, joiden löytäminen tuntuu siltä kuin saisi lahjan. Ohimennen sanottuna, yritän näyttää pirtsakammalta seuraavalla kerralla :D.

Emmamaista

Olen alkanut katsoa Glee-sarjaa. En ole vielä aivan osannut päättä pidänkö sarjasta vai en. Välillä jaksot ovat parempia ja välillä kyllästyttäviä. Mutta yhdestä asiasta olen varma - Emma Pillsbury -hahmon stailaus on ihastuttava! Erityisesti vintagemaiset kaulakorut ja rintaneulat ovat mieleeni. Emma on sitä  mieltä ettei rusetteja voi olla yhdessä asussa liikaa.

 

Mielestäni on poikkeuksellista, että söpöstä ja tyttömäisestä lookista saadaan näin aikuismainen ja vakavasti otettava. Varmaankin kynähameilla on osuutensa asiassa. Myös Emman hiukset ovat kymppi. En ehkä pukisi ylleni samoja yhdistelmiä - toisin kuin jotkut :) - mutta yksittäisiä vaatekappaleita kylläkin. Kuten valkoisen neulepaidan, valkoisen pyöreäkauluksisen kauluspaidan, mustan pallokkaan neuleen ja vihreän rusettikynähameen (joka Emmalla on jossain muussakin värissä :D). Emma on sydämellinen, mutta neuroottinen opinto-ohjaaja, joka on syvästi ihastunut glee clubin ohjaajaan. Miten hänestä voisi olla pitämättä :)?

P.S. Osaisiko joku kertoa, miten tutkimussuunnitelma tehdään...?

Kaikilla tytöillä ei ole hyvä muisti, mutta he voivat silti omistaa kauniin hatun

Olen mestari sössimään opiskeluasioita. Erityisesti kvantitatiivinen tutkimuskurssi on osoittautunut yhdeksi sotkuksi. En ole mennyt kahdelle edelliselle pienryhmätunnille, vaikka olen ilmoittautunut pienryhmään. Tämä siksi, että jostain käsittämättömästä syystä olin unohtanut merkitä tunnit kalenteriini ja nyt uuden kurssin häsläyksen keskellä (en ollut taas ymmärtänyt ilmoittautua kyseiselle kurssille ja sain jossain vaiheessa tietää, että olin missannut kaksi iltaetäluentoa...) en ollut tajunnut tarkistaa asiaa. Voin vain kysyä itseltäni, kuinka tämä on mahdollista. Mutta se on.

Onneksi mieltäni lämmittää eräs viimein valmistunut ja postista pujahtanut hattunen!

Musta huopahattu on FionaTimantin käsialaa. Näin hatusta tosiaan promokuvia viime keväällä muiden hattujen joukossa ja ihastuin ensinäkemältä. Kyselin hatusta jo silloin, mutta mietin asiaa kolme kuukautta, minkä jälkeen laitoin tilauksen matkan. Nyt hattu on viimein kotiutunut. Perjantaina oli hatun neitsytmatka. Tuulettomilla pikkupakkasilla hattua voi käyttää aivan mukavasti, mutta koska korvat jäävät tietenkin paljaiksi ei tämä sovellu lumimyrskyihin. Toisaalta, ei sellainen ulkoilu sopisi hatun luonteeseen muutenkaan!

I'm in love!

Jos jotakuta kiinnostaa tämä hattu tai jokin muu FionaTimantin mallistosta, häneen saa yhteyttä bloginsa kautta, sekä joitain hattuja on myynnissä Vaudeville Boutiquessa.

P.S. Kuka tiesi, että lavantautirokote otetaan suun kautta kolmena tablettina? Mikä rokote se sellainen on? Minun pitää varautua pahimpaan Chileä ajatellen :D. 

Här är

Pakkasta on vasta -4, joten tätä takkia en ole päässyt vielä käyttämään. On muuten lämmin! Takissa on paksu välivuori, piilonapit ja muunneltava kaulus, joka voi olla auki enemmän tai vähemmän kuten toisessa kuvassa.

Purkkaa.

Samalla vaivalla kuvassa esiintyvät uudet farkkuni (hennesiltä jonkun kolme kymppiä). Housut eivät välttämättä ole talven paras vaate, koska ovat nämä sen verran kapoiset ettei alle mahdu oikein mitään. En vain voinut vastustaa kuviota! Olen haaveillut brokadi-kankaisista housuista ja nämä osuivat vähän siihen nälkään.

Aika jännä juttu: kun satuin selailemaan isotätini vanhoja valokuvia 40-luvulta, hänellä oli päällään jossain kuvissa hyvin samanlainen takki kuin tämä minun kaulusta ja toispuoleista leikkausta myöten! Suunnittelin takin siis itse, eli vein ompelijalle selkeän piirustuksen, sitten kävin kerran sovittamassa ja seuraavalla kerralla takki oli jo valmis. Olin yllättynyt siitä kuinka lähelle mielikuvaani takki lopulta muotoutui. Ainoastaan vyöhön olin ajatellut soljen, mutta en kai vain malttanut jättää takkia enää ompelijalle :D.

Nyt on sitten liput Chileen ostettu! Ei vielä tunnu oikein todelliselta. Lähtö on helmikuun ensimmäisenä. Äiti vähän muistutteli, että sisareni vauvan laskettu aika on 5. päivänä, joten se menee vähän ohi. Vähän harmittaa jälkikäteen, silllä - niin uskomatonta kuin se onkin - en muistanut asiaa ollenkaan. Ja olen poissa helmikuun loppuun, että vauva on jo kuukauden ikäinen tullessani takaisin. Nyt sille ei enää valitettavasti voi mitään. Äiti saa lähettää minulle kuvia :).

Otoskoon arviointi

Edellinen tentti tutkimuskurssin saralla meni yllättävän putkeen. Ongelmaksi onkin käymässä toinen tentti, joka sisältää soveltavia laskuja asioista, joita en ymmärrä 8o. Kuten keskiarvon estimointia ja sen luottamusvälin kaavoja. En ymmärrä miten ikinä voin päästä tentin läpi. Olin niitä, jotka kävivät tukiopetuksessa matikassa koko yläasteen ja ainoastaan siitä syystä selvisitvät lukion lyhyestä matematiikasta. Huomenna saan tuta.

Mukavampaa asiaa! Olen viimein saanut takkini! Se on niin hieno!

Minun oli siis pari vuotta sitten tarkoitus ommella itselleni villakangastakki, sillä en löytänyt sellaista kuin halusin mistään. No, nyt päätin toteuttaa projektin vähän eri tavalla ja tuin suomalaista pienyrittäjyyttä teettämällä itselleni liian haastavan työn ammattilaisella. Olen niin tyytyväinen lopputulokseen! Pitää näyttää, kunhan ehtii ja pääse tentin yli.

Öitöit!

Kuolleiden päivä

Juhlimme kuolleiden päivää lauantaina äitini uudella asunnolla, joka on toistaiseksi vielä pintaremontin kourissa. Miljöö oli sinänsä sopiva. Kalusteita ei vielä juuri ollut ja lattioilla oli remonttipaperit. Samalla juhlistimme äidin tupaantuliaisia. Koska pippaloimme niin lyhyellä varoitusajalla, emme kutsuneet ketään perheen ulkopuolelta. No, pikkusiskoni kaveri oli mukana ainoana ulkomaailman edustajana (Janne lasketaan jo perheenjäseneksi).

Minä loihdi  meille verisiä lihapullia spagetin kera. Lisäksi tarjosimme salaattia, patonkia, lettuja ja muuta mässyä. Asunnossa ei vielä ole tietokonetta eikä televisiota, mikä oli oikein virkistävää nörtin kanssa asustelevalle :D. Pelasimmekin yhdessä uudehkoa zombi-lautapeliämme. Isällä ja äidillä oli vähän totuttelemista, sillä peli on kokonaan englannin kielinen.

Namnam

Äiti tahtoi pitää naamiaiset. Siispä minä olin kissa ja Janne oli joku...epäkuollut. Heh, vaikkapa sarjamurhaaja, Jokeri, vampyyri...kukin päättäköön itse. Joka tapauksessa Janne oli aika karmaiseva hiippaillessaan yhtäkkiä jostain kulman takaa... Äitini oli ruma noita, isäni ikuinen ylioppilas ylioppilaslakki päässä ja pieni rusetti kaulassa :D. Pikkusiskoni oli sitten kaunis noita tai jotain, ja tämän kaveri itämainen tanssija. Että sellainen kööri.

Ohjelmassa oli myös keittiön kaappien paljastaminen. Äiti halusi lastensa taiteilevan kaappeihin "jotain".  Päädyimme tekemään kaappeihin "kaikkea". Taiteellisen tuotoksen nimeksi tuli Tämä tuli niin äkkiä.

 

Tullessamme kotiin kuvasin videon oudosta ilmiöstä tietokonekoppamme tietämillä. Ehkä meidän asuntomme on kuin onkin riivattu....Havunneulanen pyöri vinhaa vauhtia ympäri itsekseen...

Original Video - More videos at TinyPic