30.8.2013

Kotiutunut hääpuku!

Olen viimein saanut pukuni kotiin! Toimitus tosiaan siirtyi kaksi kuukautta alkuperäisestä. Koko on passeli, ainoastaan rintamuksesta pitää pienentää ja yläosaa vähän muokata, jotta kainalot eivät kärsi. Pituuttakin on noin 25 cm liikaa :D. Mutta olen todella tyytyväinen. Eilen hymyilin melkein koko päivän onnesta soikeana.


Sneak peek, sillä en uskalla laittaa kokokuvaa vielä, ettei Janne vain vahingossa näe sitä. Unohdin pukea olkaimettomat liivit. violetti ei siis ole tyylikeino. Puku on siis White onen Nieves.








29.8.2013

Back to school

...vaikka ei minulla käytännössä juurikaan enää ole koulua. Tänä vuonna pitäisi tehdä gradu loppuun, lokakuussa alkaa kahden kuukauden harjoittelu ja sen lisäksi on 9 opintopistettä valinnaisia opintoja jäljellä. Ei siis kovin paljon, mutta huh, että se tuntuu haastavalta!

Annoin itselleni luvan ostaa yhden neleen talvea ajatellen, ja sellainen tuli vastaan Stockalla. Selected femmen angora neule on ihanan pehmeä, malliltaan ja väriltään täydellinen (vaikka onkin väriltään kuvia kylmemmän sävyinen viininpunainen), eikä hintakaan kirpaissut kuin 60 euroa. Siluetin puolesta nyt on viehättänyt laatikkomallinen hame look. Tässä siitä yksi versio.














28.8.2013

Rintaliiviasiaa

Lupasin jokin aika sitten perehtyä alusvaatteiden ihmeelliseen maailmaan. Tästä aiheesta minulla onkin muutama sana sanottavana ja kana kynittävänä. Sopivien rintaliivien löytäminen on ollut minulle haaste aina. Rintamukseni ei ole kovin suuri, ja jostain syystä rintaliivivalmistajien mielestä se tarkoittaa sitä, että haluaisin käyttää push uppeja ja runsaasti topattuja rintaliivejä. On totta, että teini-ikäisenä kadehdin poveltaan runsaampia, ja jos saisin nyt päättää, että rintani olisivat huomenna taikaiskusta kuppikoon suuremmat, varmaankin valitsisin niin. Tästä huolimatta minulla ei ole tarvetta feikata rintojani sen suuremmiksi kuin ne ovat. Minä en häpeile kuppikokoani. Minulle tärkeintä rintaliiveissä on se, että ne istuvat hyvin, ovat mukavat päällä ja näyttävät näteiltä. 

Nykyinen rintaliivimakuni on romanttisen elegantti. Pitsi on lempimateriaalini. Se ei kuitenkaan ole käytännöllisin materiaali käytössä, koska pitsi näkyy helposti paidan läpi rypyläisyytenä, siksi valitsen usein muotoonsa prässätyt kupit, ne tukevat ja peittävät, sekä näyttävät hyvältä t-paidan läpi. Prässättyjen kuppien lisäksi pidän "hengettömistä" rintaliiveistä, ainakin teoriassa. Kesäkuumalla ilmavat kolmiorintaliivit ovat ehdoton! Muuten lempimallini on balconette.


Hennesin muotoonprässätyt balconette-liivit.



Rintaliivien ostamisessa minulla on kolme ongelmaa: kauppojen valikoima ei kohtaa makuani, makuni ei kohtaa lompakkoani ja oikeaa kokoa on todella vaikea löytää. Jos saisin rajattomasti valita maailman rintaliiveistä, valitsisin silkkisiä, pitsisiä design rintaliivejä. Esimerkiksi tällaisia:


























Kuvien liivit ovat kaikki kevyesti yli 100 euroa kappale, monet jopa 300 euroa. En ehkä maksaisi niin paljon rintaliiveistä, vaikka siihen olisikin varaa. Fleur of Englandin liivit eivät ole aivan niin kalliita. Ne ovat ihania, ja jos pitäisi sanoa joku merkki lempparikseni, sanoisin ehkä tämän. Olisin enemmän kuin mieluusti ottanut ensimmäisen kuvan setin hääyötä ajatellen ;). 

Entä ne ongelmat sovituskopissa? No, minun kokoni on 70B. Sitä löytyy kyllä, mutta ei kaikkialta eikä kaikista malleista. Käytännössä joudun ostamaan liivit, jotka sopivat päälle. Minulle ei siis juurikaan jää valinnanvaraa ulkonäön suhteen. Minä en ymmärrä miksi valmistajat eivät tee enemmän 70 sentin ympäryksellä valmisettuja liivejä. 34 kokoisia naisia on Suomessakin kuitenkin aika paljon, ja sen kokoisten naisten ympärysmitta on melko varmasti 70 tai jopa vähemmän. 75 ympärysmitta on 36/38 kokoisilla naisilla. Luulen, että monet naiset luulevat rintaliivien kuppien kasvavan ympärysmitan mukaan. Kyllähän kuppi suureneekin, mutta numerot tarkoittavat ensisijaisesti rintojen alta otettua mittaa senttimetreissä (tai esim.  Englannissa tuumina). Eli siis, jos naisen rintojenalusmitta on 70, sen pitää olla seitsemänkymmentä. Rintaliivit eivät saa olla 75 jotain. On olemassa esimerkiksi kokoja 70A, 70B, 70C ja 70D. Ai niin! Älkää ihmiset uskoko mittaohjeita, jotka löytyvät esim. Lindexin sovituskopista! Sen perusteella minun pitäisi käyttää jotakin outoa A-kuppia, mutta voin kertoa, etteivät ne menisi päälle. Pyörittelen täällä silmiäni. Eli siis ensin pitää tietää ympärysmitta ja sitten etsiä yhteensopiva kuppi.  

Jos sitten satun löytämään 70B kokoiset liivit, niiden ongelma on yleensä se, että kupit ovat aivan liian lähellä toisiaan. Siis, haloo! Kyllä meillä pienikokoisillakin ne rinnat ovat ihan normaaleilla paikoillaan rintakehän sivuilla, ne eivät ole sijoittuneet oudosti kiinni toisiinsa keskelle rintakehää! Se näyttäisi alien-meiningiltä.  Balconette-mallisia liivejä on pienipovisille melko vähän, lisää näitä mallistoihin! Parhaat rintaliivit koon puolesta olen viimeaikoina löytänyt - uskokaa tai älkää - hennesiltä. Siellä 70 ympärysmitta on tarpeeksi pieni eli käytän rintaliivien ensimmäisiä hakasia sen sijaan, että laittaisin ne heti kolmansiin niin kuin olen aikaisemmin joutunut tekemään. 

Alusvaatteiden ja erityisesti rintaliivien ostaminen käy työstä. Myyjät voivat olla hyödyllisiä, jos he oikeasti tietävät, mitä tekevät. Eniten auttaa omien mittojen tunteminen ja kärsivällisyys. Toivoisin Suomeen lisää valikoimia pienirintaisille naisille. Isotissisille kun tuntuu olevan jopa omia liikkeitä. Miksei siis meillekin? 

25.8.2013

Mökkielämää

Olen ollut edelliset kaksi viikkoa mökeillä löhöilemässä ja tekemässä pieniä askareita. En siis ole jaksanut aktivoitua blogin(kaan) puolella. Kävimme Jannen kanssa Pellossa ja viime viikolla olimme Itä-Suomessa isäni mökillä. Lomat ovat sitten raskaita! Nyt nimittäin väsyttää ja eilen oli kuumettakin 37,5 astetta. Janne lähtee tänään kotiin, joten periaatteessa loma on ohi. Sain lopulta ilmoittauduttua jälleen yhdeksi - ja toivon mukaan myös viimeiseksi - vuodeksi läsnäolevaksi opiskelijaksi. Minulla ei ole vielä mitään muuta koulua kalenterissa kuin maisteriharjoittelu, joka alkaa vasta lokakuussa. Mitä minä teen ennen sitä? Yksi sana: gradu.

Kokonaisuudessaan kesä oli mukavaa aikaa. Syksy tulee, puut kellastuvat ja arki alkaa taas. Sitä ennen muutama kuvamuistelo parin viime viikon puuhasteluista.


Synttärilahjaksi saamani Touch of evil -lautapelin ohjeiden tutkimisessa meni pari tuntia :D. Hyvä peli on kyllä. 


Pellossa oli polttiaisinvaasio! Yhtenä iltana niitä pääsi sisällekin isohko määrä. Jannen jaloissa oli aamulla 19 puremaa :D. 





Saunapuhdas pose :D. 


Lyhensimme isän mökin sohvaa yhdellä palalla. Nyt mahtuu liikkumaan paljon paremmin. 


Into piukeana työn valmistuttua. 

Janne does what Janne does best... 


 Paistoimme Jannen kanssa nuotiolla sekä makkaraa että vaahtokarkkeja. Kylmyys ajoi minut sisään melko nopeasti.




Suomalaisromanttinen kansanmaisema.

P.S. Näemmä uuden ja upean Samsung Ativ S puhelimeni kameran kuvanlaatu ei olekaan aivan niin hyvä kuin luulin. 

12.8.2013

Dream shoes

Jos rahaa olisi kuin roskaa...tai jos olisi edes töissä :D. Sophia Websterin kengät osuvat suoraan hermoon.











11.8.2013

Kesän viimeiset päivät




Kesän viimeisiä päiviä on vietetty pikniköimällä, uimassa (tänä vuonna saldoksi tuli kaksi kertaa) ja Peter Panin viimeisissä esityksissä. Itseasiassa eilen meillä oli viimeinen show ja prokkiksen hautajaispirskeet. Joista en muuten ottanut yhtään kuvaa! No jaa, ehkä meininki on muutenkin hyvä pitää yksityisenä, teatteripotukan bileet kun tuppaavat olemaan melko railakkaita :D. Nyt on väsähtänyt olo, huh huh. Eilisessä esityksessä teimme toisillemme jekkuja. Minä kiinnitin Peter Panin selkään salaa lapun, jossa luki "Jukka on pomo!", Koukku muutteli vuorosanojaan, Kultasten isän kauluksesta löytyi vieraan naisen huulipunaa ja merirosvot lauloivat yllätysbiisin. Yleisö vuodatti lopussa kyyneleitä, ja tänään tuntuu hassulta, että se oli nyt siinä. 

Huomenna on tarkoitus lähteä Pelloon kaverin mökille viideksi päiväksi. Toivottavasti ei sada rakeita tai mitään sellaista. Ai niin! Pitäisi suunnitella ruoka viideksi päiväksi, koska mökiltä ei pääse kauppaan, meillä ei nimittäin ole autoa. Kaverin äiti heittää meidät ja hakee kotiin. Siellä sitä sitten ollaan jumissa. Samalla porukalla olimme taannoin myös pikniköimässä.








Pelasimme lautapeliä taas uusilla säännöillä, viimeksi nimittäin pelasimme väärin :D. Eikä peli sujunut minulta yhtään sen paremmin kuin aikaisemminkaan. No, eihän se voittaminen ole se tärkein asia ;).