20.10.2011

Reputa!


Tässä on trendi, jota hartiani kiittävät! Olen joutunut olkaongelmien takia siirtymään kokonaan reppuihin. Niskani ei vain kestä toispuolista painoa, oli sitä miten vähän tahansa. Reppujen astuminen parrasvaloihin ei olisi voinut tapahtua täydellisempään aikaan! Käsilaukkuni korvaa nykyään kirpparilta hankittu, satiininen ysäripikkureppu. Kuulostaa aika kauhelta, mutta itseasiassa se on aika näpsäkän näköinen. 

Myös nämä ovat aikasta jees. Näistä ottaisin itselleni ensisijaisesti harmaan ja villakankaisen repun. Tarpeeksi siisti ja rento yhtä aikaa.
Klikkaamalla kuvia pääsee niiden alkuperäislähteeseen.







Krokotiilinnahkainen reppu maksaa uskomattomat 34,000 dollaria...

Viimeisiä syyssäteitä




Syksyisen synkkää.

Vaikka oikeasti ei ole ollenkaan synkkää, sillä olen lähdössä huomenna Jannen ja perheeni kanssa Kreetalle! Ensin ajamme Helsinkiin ja lauantaina illalla lähtee lento Haniaan! Loma ja aurinko tulevat tarpeeseen - jos aurinko vain suostuu näyttäytymään. Ennusteet näyttävät alkuviikolle lähinnä 19 astetta, mikä ei ole mikään helle...Toivotaan, että ennustukset menevät alakanttiin. Hauska reissu se varmaan kuitenkin on. Matka on  siskontyttöni ensimmäinen ulkomaanmatka. Cute! :D Mitähän sitä taas pakkaisi mukaan... Muokkasin yhden chloemaisen farkkuhameen oikean kokoiseksi, ehkä se lähtee mukaan. Tähän aikaan vuodesta pitää varautua sekä kuumaan, että jäätävän kylmään. Laukkuun tulee enemmän tavaraa kuin normaalisti. Ajattelimme taas pakata Jannen kanssa samaan matkalaukkuun - Lontoon reissulla meillä oli vain yksi yhteinen laukku ja se riitti, uskokaa pois - mutten tiedä mahtaako tila tällä kertaa riittää. Olen liian väsynyt pakatakseni tänään, joten se huoli jää huomiseksi.

Mukavaa ja piristävää syyslomaa kaikille! 

17.10.2011

Kakkua kaapissa...


Viimepäivinä olen tyrkyttänyt kaikille kakkua, lettukakkua. Ranskalaisittain crepe mille tarkoittaen useista ohuista letuista ja jonkinlaisesta kermatäytteestä koottua täytekakkua. Koska pidan paljon letuista ja rahkasta ja mustikoista, yhdistin kakkuuni niitä kaikkia :). En ole perinteisten taäytekakkujen suuri ystävä, joten lettukakku käy hyvin variaatiosta.







Kuvissa kakku oli vasta tehty, joten sisukset eivät olleet ehtineet jähmettyä vaan valuivat ulos. Nyt kun kakku on viettänyt aikaa jääkaapissa, se on jähmettynyt sopivasti ja leikatuista paloista voi nähdä selkeästi kerrokset. Naminami!


Kukaan ei varmaankaan enää muista, mutta lupasin viime uutena vuonna tehdä jotain täyteen ahdetulle, sekaiselle mekkokaapilleni. Tadaa!




Kaappi ei ehkä näytä kovin siivotulta - erityisesti, kun kaapin lattialla on muun muassa satunnainen hengari...mutta olen siivonnut sen ja laittamassa pois kolmasosaa mekoistani! Ei se onneksi tuntunut aivan niin pahalta kuin pelkäsin. Pikkusisareni vannottivat etten vie vaatteita myyntiin ennen  kuin ovat saaneet tonkia kasani läpi, joten toistaiseksi pois lähtevät vaatteet makaavat tyylikkäästi makuuhuoneeni lattialla. Voin lämpimästi suositella vaatekaapin läpikäymistä! Olen huomannut sen yllättävän tyydyttäväksi puuhaksi, kun vaatteet yllättäen mahtuvat kaappiin ja kaapin täyttävät vain käytössä olevat vaatteet. Se tuo ikään kuin tilaa ja ilmaa pukeutumiseen :). Ajattelen aina, että vanhojen vaatteiden tilalle voi sitten hankkia uusia ihania vaatteita.

12.10.2011

Villasukkia



Viimeaikoina olen ollut poikkeuksellisen tyytyväinen sekä vaatekaappini sisältöön että asukokoinaisuuksiini. Vaikutusta on varmaankin uusilla täydennyksillä (joita olen yrittänyt olla hankkimatta). Harmi sinänsä etten ehtinyt kuvata niitä hyviä asuja. Tässä nimmenomaisessa asussa sen sijaan ei ole mitään uutta. Villapaita on viimevuotinen kirppishankinta ja hame sata vuotta vanha. Ja villasukkakausi on alkanut. Mistä tulikin mieleeni, että olen neulonut sisarilleni lahjaksi omat parit! Olen neulonut villasukat viimeksi yläasteella, ja siihen se neulominen sitten jäikin.




Jostain syystä pinkkeihin sukkiin syntyi noin sentin kokoero... 7 veljeksen Polkka-lankaa voin suositella! Oli hauskaa seurata, kuinka kuvioita syntyi ja väri vaihtui, vaikka en käyttänyt kuin yhtä lankaa (polkka on värjätty hauskasti). Käytin minä vaalean violettia lankaa saadakseni sukista vielä erilaisemmat. Toisessa sukassa on violetti kantapää ja toisessa violetit varpaat. Siskot haluaisivat sukat heti, mutta ajattelin kuitenkin säästää nämä jouluun: helpottaa sitä lahjakarnevaalia.

Elän tällä hetkellä putkessa. Putkessa, joka sisältää ainoastaan ajatuksen edistyvistä koulutöistä. Lähes jokaisen päivän keskeisin ajatus käsittelee sitä milloin palaan kirjojen ääreen ja kuinka kauan jaksan niiden kanssa viettää. Siis olen aika tympeää seuraa ja epätyytyväinen mikäli päiväni täyttyvät muusta kuin kandista. Tänään on tarkoitus aloittaa ensi viikon kahteen tenttiin valmistautuminen. Toisaalta se tuntuu melkein lomalta, koska se ei ole kandin tekemistä. Ja jotta saisin aikani kulumaan entistä koulupainotteisemmin, ilmoittauduin teemaharjoitteluun pitämään leikkikerhoa 1.-2. luokkalaisille. Se homma kestää koko lukuvuoden. Mutta toisaalta se voi myös tuoda vaihtelua ja käytännön tekemistä tekstipainotteiseen arkeen. Näin ainakin toivon.

4.10.2011

Farkkua






Tämä asu on ystäväni Monmonin inspiroima. Itseasiassa tämä asu on puhdas kopio hänen asustaan :D. On minulla sentään erilailla hiukset, puolustukseksi heh. Farkkua farkun kanssa. Olen vihdoin löytänyt hyviä farkkuja! Nyt minulla on kolmet. Nämä eivät ole ne veromodan pöksyt, joista aiemmin mainitsin. Nämä ovat kirppislöytö kahdeksalla eurolla. Vähään aikaan en ole muita käyttänytkään. Paitaa minun oli tarkoitus esitellä. Venyvää, mukavaa ja lyhyttä farkkupaitaa olen etsinyt koko kesän. Kaupoissa tuntui olevan vain tunikoita. Hennesiltä löytyi lopulta oikeanlainen.

Meillä oli tänään teatteriporukan kanssa disney-elokuvailta :). Katsoimme Mulanin ja Hopon Poppoon. Molemmat löytyivät minun hyllystäni. Kävi kyllä kateeksi emännän piirrettyjen leffon hyllyä! Se on pullollaan klassikoita! Pitäisi hankkia itselle vielä ainakin Leijonakuningas, koska onhan se superklassikko. Aika nostlgista katsoa lapsuutensa elokuvia. Sitä myös huomaa näin aikuisena asioita, jotka menivät lapsena ihan ohi. Se on mielenkiintoista.

Piti kertomani, että vaaleanpunainen hiuskokeiluni päätyi...noh, ei oikeastaan mihinkään. Väri ei nimittäin tarttunut hiuksiini oikeastaan ollenkaan. Harmi. Jos haluaisin toivomani lopputuloksen, pitäisi tehdä värinpoisto, mitä en rupea tekemään. Väri nimittäin haalistuisi pois ja jäljelle jäisivät värittömät, vaaleat ja huonokuntoiset hiukset - no thanks. Luonnollisuudessa on puolensa ja tällä mennään.