Ulkonäkö pettää

Terveisiä nukketalosta! 

Jos minä olisin nukke, olisin posliininukke. Minulla olisi pitkät, vaaleat kiharat, rimpsumekko ja vaaleanpunainen suppusuu.

Klikkaa isommaksi.

Mekko vintage+itse muokattu, jakku h&m, rusetti seppälä.

Lempileikkini olisi piknik puutarhassa ja lempiurheiluni leijanlennätys tuulisella ilmalla.

Tämä heinähius joutuu kuitenkin viettämään aikaansa rutkasti enemmän koulun penkillä kuin teekupposen edessä. Tänään sain kehuja aina poikkeuksellisista ja uusia näkökulmia avaavista aatteistani. Pääni sisällä ei kumise tyhjyys, vaikka ulkonäöllisiä vertailukohteita löytyisikin vähemmän eloisista ;). Minusta opiskelu on toisinaan hyvin turhauttavaa, sillä junnaamme asioissa, jotka olen ajatellut jo kauan sitten, olisin jo kiirehtimässä mielenkiintoisempiin seikkoihin.  Ja toisaalta taas tuntuu, etteivät kanssaopiskelijat hoksaa niitä "tärkeitä asioita", vaan höpiseävt jonninjoutavuuksia. Joka tapauksessa ulkonäköni on usein ristiriidassa persoonani kanssa, ulkopuolisten näkökulmasta ainakin. Minua harvoin otetaan heti vakavasti, mutta ensimmäisen vartin jälkeen on jo toinen ääni kellossa. Se on jännä juttu, etteivät sievä, laitettu ja tyttömäinen sovi yhteen älykkyyden kanssa. Ja sitten me kaikki olemme yhtä hämmentyneitä.

Abroad! Now!

Voi kihveli, että tekisi niin mieli päästä kaukomaille! Japanin ruskaan, Kiinaan tsekkailemaan patsaiden armeijaa, Vietnamiin, Thaimaahan, kiertämään USA:a... Mikä tahansa kelpaisi. Näin viimeyönä jo unta, jossa olimme matkalla jossain tuntemattomassa maassa. 

Olisi ihana viettää aikaa esimerkiksi jossain tällaisessa paikassa:

Kuva.

A tree

Jonkun mielessä varmaan herää muutama kysymys tämän häkkyrän suhteen :D. Well, se on puu, jossa on lehtiä ja linnun pesä. Lintua ei vielä ole. Tämä on kolme kurssia yhdistävä työni viime vuodelta. Hah, olen värkännyt tätä kohta puoli vuotta, että olisi parempikin saada kolmesta kurssista pisteet. Aika ovelaa, eikös? Rakentelin rungon kanaverkosta, jonka päälle liisteröin ensin sanomalehtisuikaleita ja niiden päälle vielä sellaista paperihaketta. Maalasin rungon akryyliväreillä. Mietin kauan miten saisin alustaan kiinni nurmikon. Sitten keksin liimata hiekkaa nurmikon sijaan. Pitää ajatella laatikon ulkopuolelta niin sanotusti :D. Lehdet tein huovuttamalla valmiiksi värjättyä villaa ja sitten leikkelemällä siitä muotoonsa. Tein jopa koristeompeleita (vai miksi niitä nyt sanotaan...) lehtiin.

Tänään mennään rennosti. Ukkohousut ja väljä trikoo toimittavat koulu-univormun virkaa.

Neule on pikkusiskoni vanha.

Vaaleanpunaiset ukkohousut Ruotsista Cubus-kaupasta. Meinasin ostaa näistä myös vaalean siniharmaat versiot, mutta en sitten kehdannutkaan. 15 euroa ei ollut paljon, mutta ajattelin sen olevan typerää: samat housut kahdessa värissä. Käytin näitä kesällä kuitenkin niin paljon, että jäin kaipaamaan myös toisia. Onneksi äitini löysi ne minulle Luleåsta loppukesällä!Miksi Ruotsissa on muutenkin kaikenlaisia ihania ja halpoja kauppoja kuten Monki tai Cubus, mutta täältä ei saa mitään?!

 

Paita on ostettu lahjaksi siskolleni Berliinin Sisleystä, mutta hän ei käyttänytkään sitä, joten minä sain paidan omakseni. Minulla on jo sama paita mustana, tämä on ihanan pehmeä!

Kokeilin uutta hiuskiehkuraa.

Asetelmia

Monmon kävi kyläilemässä eilen illalla. Always as delightful. Nautiskelimme musiikista, kermalikööristä sekä viinirypäleistä. Keskustelimme ohimennen muun muassa taiteesta ja naisten valitettavasta epäsolidaarisuudesta toisiaan kohtaan. 

Minä meinaan kuolla tylsyyteen parhaiden ystävieni viettäessä eloaan muilla paikkakunnilla. Todellisten ystävien löytäminen on toisinaan kiven takana. En ole oikein ystävystynyt opiskelukavereideni kanssa ja nyt aikaa tuntuu olevan rutkasti ylimääräistä, joten sitä olisi mukavaa viettää jonkun kanssa. Kun poikkiskin on nykyään kuuteen asti töissä joka arkipäivä. Ja tänään serkkunsa luona lanittamassa. Ai niin! Onneksi pikkusisko lupasi tulla käymään.

Mekko ja farkkuleggingsitrikoot ginatricot, christelle&co neuletakkiin tuhlasin juuri osan sijaisuuden palkkarahoistani.

En ole tainnut ehtiäkään vielä valittaa hiusteni kohtalosta?! Permanentin hankin siis joskus toukokuussa, niin kuin pehmennyksen viime vuonna ja permanentin joskun aiemmin. Kampaaja varoitteli, ettei kiharoista välttämättä tule kovin pysyviä tai tasaisia vaalennuksien takia. Noh, siihen  olin henkisesti valmistautunut, toisin kuin hiusten rakenteen totaaliseen tuhoutumiseen! Hollannissa olon aikana hiukseni menivät niin huonoon kuntoon etten uskonut sen olevan edes mahdollista! Pelkkää hamppua, kiharoista ei juuri tietoakaan, hiuksia katkeili suurin piirtein pelkästä kosketuksesta! Kävin näyttämässä kuontaloani paikalliselle kampaajalle, joka vain nosteli tukkaa ja ihmetteli miten se oli saatu siihen kuntoon. Kampaaja määräsi minulle latvahoitoa ja paljon hiusnaamioita, mitään muuta leikkaamisen lisäksi ei ollut tehtävissä. Nyt kolmen kuukauden, useiden eri hoitotököttien (hoitava sampoo, hiusnaamio, hiuksiin jätettävä hoitoaine, hoitosuihke, latvauute ja muut suojaavat hiiustuotteet) ja latvojen leikkaamisen jälkeen tukkani alkaa jälleen muistuttaa entistä olomuotoaan. Eivät hiukseni vieläkään ole entisellään, eikä niitä varmasti voikaan hoitaa siihen kuntoon, mutta ainakaan en löydä jatkuvasta nyrkin kokoisia takkuja niskastani. Parempaan päin menossa siis. Toisaalta toivoisin voivani värjätä, mutta toistaiseksi se jää haaveeksi. Kuitenkin...

Mukavaa viikonloppua kaikille!

News

Täytyy myöntää, että Asoksen alennuksissa on sitä jotain. Ihka ensimmäinen, pitkään huopaamista aiheuttanut paketti saapui isäni luo alkuviikosta. Sisareni kanssa täpinöissämme kaivoimme mekon toisensa jälkeen paketista (huuto.netissä näkyy myynnissä vain asoksen  perustrikoota, mikä ihmetyttää, sellaista voi ostaa mistä tahansa...).

Sisareni tilasi vaaleanpunaisen silkkiunelman.

Valitettavasti yläosa oli hieman iso, mutta ompelukone korjaa kuten pesukone pesee.

Kukkamekko istui pikkusiskolleni kuin nakutettu :). Harmi, että kesä meni jo.

Itselleni tilasin viimetingassa tämän luutetun pöyhkimyksen. Tuntuu kuin pukeutuisi korsettiin. Tässä yläosan yläreuna aiheutti ongelmia siinä mielessä, että luiden terävät kulmat raapivat minua kankaan läpi. Korjasin asian ompelemalla reunaan viininpunaisen kanttinauhan.

Toiset ruskettuvat ja toiset näyttävät Lumikeilta läpi vuoden... Kumpihan meistä on Lumikki? 

Helma on ihana.

Satiininen mekko on siskoni lemppari. En ihmettele. 

Kaunis selkäkin.

Ensi kesän kesähitti on minun punahilkkamekkoni. Voin melkein kuvitella vielä valkoisen, pienen esiliinan, mutta ehkä se olisi hiukka ylilyötyä :D.

The ilme jälleen.

Apinanainen! Varokaa!

A rainy day

Hame ja sukat vanhat H&M.

Sifonkipaita Hollannin Mexx.

Vagabondit, uudet. Vesitahrat paljastavat käytön sateellakin.

Sometimes you nail it

Uu jee, tietokoneeni on taas pölliytynyt. Toisin sanoen Jansku heivasi sen nurkkaan ja valloitti paikan omalla mohkäle"kannettavallaan". Kuvien muokkaus on siis out of question.

Tein eilen pahoin ja tilasin siskoni kanssa ensimmäisen asos-pakettini. On kuulemma lähtenyt matkaan jo. Alennukset olivat liian houkuttelevia...Nyt täytyy vain toivoa kokojen osuvan kohdalleen. Ulkoilman ja kämpän kylmettymisestä (josta tietää syksyn saapuneen) huolimatta päädyin tilaamaan parin kesämekkoja. Ja vaikka minun ostoslistallani onkin tälle syksylle ainoastaan enää villaneuleita. Myöskin tämän Ulrika Sandströmin ihanaisen haluaisin kotiuttaa, mutta miksi oi miksi electron ei käy?:

Lyhytkaulaisena tosin epäilevasti vilkuilen tuota kaula-aukkoa. Pienillä kaula-aukoilla on tapana lyhentää kaulaani...Miksi en ole syntynyt joutseneksi?

Tämä ruma ankanpoikanen tarvitsi syyspiristystä ja käveli kaupaan löytämään täydellisimmät avokkaat sitten uneksunnan....

Parempia kuvia tulossa, toivon.

Nahkaa, täydellisen kätevä 7,5cm korko, ajaton malli, hyvä kumipohja sekä hapsut nauhojen päissä. Ensimmäiset malliltaan sopimaan jalkaani. Näitä on jo tullut käytettyä ja näillä kävelee vaikka Timbuktuun. Vagabondin popoilla siis hintaa n. 70 euroa. En ole katunut :D, tällaisia kun olen himoinnut jo kolmisen vuotta.

Olen kolunnut vaatekaappiani kirpputoria varten. Joskus kauan sitten tungin pussiin myös ikivanhan raitapaidan, jonka uudelleen kohdatessani totesin vain 'in love again'. Tässä asukokonaisuudessa oli pitkästä aikaa sellainen olo, että nyt on hyvä.

Hattu löytyi parilla eurolla kappahlilta, persikka kuvaurekvisiittaa ;).

Huivi dressmannilta 5e, mekko ginatricot, paita only, sukat where ever.
Ilme murjottavilta päiväkotilaisilta.

"Koskaan en paljastele", tunnustaa hän.

Ai niin! Pikkusiskoni keskiaikaisteemaiset synttärit sujuivat mallikkaasti. Sellaiset siis suunnittelimme ja järkkäsimme. Ompelin vieraille ja meille puvutkin. Niistä potentiallisesti kuvia myöhemmin. Aikamoinen hullunmylly valmisteluissa ja keskiaikaisissa ruuissa! Vieraille ei ollut annettu kuin vinkkiä juhlien teemasta, joten osa pölähti paikalle vasta syöneenä ja osa moderneissa juhlakamppeissa. Siinä sitä sitten sätin siskoani :D. Loppuillasta olimme Janskun kanssa niin rättipoikki, että kaaduimme suoraan sänkyyn puoli yhden aikaan yöllä. Tytöt jäivät vielä pelaamaan pullonpyöritystä meidän nukkuessamme autuaina ja tietämättöminä.